Terveiden 64-75-vuotiaiden henkilöiden suoriutuminen kokeellisissa toistamistehtävissä
Lehtimäki, Henna (2019-05-29)
Terveiden 64-75-vuotiaiden henkilöiden suoriutuminen kokeellisissa toistamistehtävissä
Lehtimäki, Henna
(29.05.2019)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019062421744
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019062421744
Tiivistelmä
Toistaminen on kielellinen perustoiminto, jossa ihminen tuottaa puhutun ilmauksen kuulemansa mallin mukaan. Toistamiskykyä arvioidaan tavallisesti osana kokonaisvaltaista kielellistä kartoitusta kielellisen häiriön epäilyn yhteydessä ja se tapahtuu toistamistehtävien avulla. Toistamistehtävissä tutkittava kuulee sanan, epäsanan tai lauseen, jonka hän toistaa. Tehtävissä tulee huomioida psykolingvististen muuttujien vaikutus, kuten toistettavan ärsykkeen pituus ja yleisyys, koska niiden on havaittu vaikuttavan suoriutumiseen toistamistehtävissä. Suomessa ei ole toistaiseksi julkaistu aikuisille tarkoitettuja toistamistehtäviä, joissa muuttujia olisi systemaattisesti muunneltu. Tässä tutkimuksessa kerättiin normatiivista aineistoa Kati Renvallin ja Raymond Bertramin kehittämistä suomenkielisistä toistamistehtävistä, joissa psykolingvistisiä muuttujia on muunneltu ja kontrolloitu. Tutkimuksen tarkoituksena oli kerätä alustavaa tietoa terveiden suoriutumisesta kokeellisissa tehtävissä sekä selvittää, vaikuttavatko psykolingvistiset muuttujat ja ikäkuulo tehtävistä suoriutumiseen.
Tutkimusaineisto koostui 39 terveestä 64–75-vuotiaasta henkilöstä. Tutkimuksessa tarkasteltiin tutkittavien suoriutumista neljässä toistamistehtävässä, joista kaksi oli sanan ja kaksi epäsanan toistamistehtäviä. Leksikaalisuuden vaikutusta toistamiseen tutkittiin vertaamalla tutkittavien suoriutumista sanojen ja epäsanojen toistamistehtävissä. Jokaisessa tehtävässä oli lisäksi muunneltu yhtä tai useampaa psykolingvististä muuttujaa: pituutta, yleisyyttä tai sanaluokkaa. Psykolingvististen muuttujien vaikutusta tutkittiin vertailemalla tutkittavien suoriutumista muuttujien alaryhmien ärsykkeissä, kuten sanaluokkaa tutkittaessa substantiiveissa, verbeissä ja adjektiiveissa. Ikäkuulon vaikutusta toistamiseen tarkasteltiin jakamalla tutkittavat arvioidun kuulokynnyksen perusteella kahteen ryhmään ja vertailemalla ryhmien suoriutumista eri tehtävissä.
Tutkittavat suoriutuivat toistamistehtävistä keskimäärin vähin virhein. Tutkimuksen mukaan tutkittavat suoriutuivat epäsanojen toistamisesta oikeita sanoja merkitsevästi heikommin. Tarkastellut psykolingvistiset muuttujat (pituus, yleisyys, sanaluokka) eivät vaikuttaneet oikeiden sanojen toistamiseen, mutta pituuden ja sanaluokan havaittiin vaikuttavan suoriutumiseen epäsanojen toistamistehtävissä. Ikäkuulo ei vaikuttanut terveiden suoriutumiseen sanojen toistamistehtävissä, mutta epäsanojen toistamiseen kuulo vaikutti tilastollisesti merkitsevästi.
Tutkimustulokset tukevat pääosin aiempia tutkimuksia. Epäsanatehtävässä havaittu sanaluokkavaikutus, jota sanatehtävässä ei ilmennyt, oli yllättävä tulos, jota voi tosin selittää virheiden huomattava kasautuminen tietyille tehtävä-ärsykkeille. Tutkimus korostaa kuulon tutkimuksen tärkeyttä toistamisen arvioinnissa. Tulevaisuudessa olisi tärkeää kerätä vertailuaineistoa samoista tehtävistä myös henkilöiltä, joilla on jokin aikuisneurologinen häiriö kuten afasia.
Tutkimusaineisto koostui 39 terveestä 64–75-vuotiaasta henkilöstä. Tutkimuksessa tarkasteltiin tutkittavien suoriutumista neljässä toistamistehtävässä, joista kaksi oli sanan ja kaksi epäsanan toistamistehtäviä. Leksikaalisuuden vaikutusta toistamiseen tutkittiin vertaamalla tutkittavien suoriutumista sanojen ja epäsanojen toistamistehtävissä. Jokaisessa tehtävässä oli lisäksi muunneltu yhtä tai useampaa psykolingvististä muuttujaa: pituutta, yleisyyttä tai sanaluokkaa. Psykolingvististen muuttujien vaikutusta tutkittiin vertailemalla tutkittavien suoriutumista muuttujien alaryhmien ärsykkeissä, kuten sanaluokkaa tutkittaessa substantiiveissa, verbeissä ja adjektiiveissa. Ikäkuulon vaikutusta toistamiseen tarkasteltiin jakamalla tutkittavat arvioidun kuulokynnyksen perusteella kahteen ryhmään ja vertailemalla ryhmien suoriutumista eri tehtävissä.
Tutkittavat suoriutuivat toistamistehtävistä keskimäärin vähin virhein. Tutkimuksen mukaan tutkittavat suoriutuivat epäsanojen toistamisesta oikeita sanoja merkitsevästi heikommin. Tarkastellut psykolingvistiset muuttujat (pituus, yleisyys, sanaluokka) eivät vaikuttaneet oikeiden sanojen toistamiseen, mutta pituuden ja sanaluokan havaittiin vaikuttavan suoriutumiseen epäsanojen toistamistehtävissä. Ikäkuulo ei vaikuttanut terveiden suoriutumiseen sanojen toistamistehtävissä, mutta epäsanojen toistamiseen kuulo vaikutti tilastollisesti merkitsevästi.
Tutkimustulokset tukevat pääosin aiempia tutkimuksia. Epäsanatehtävässä havaittu sanaluokkavaikutus, jota sanatehtävässä ei ilmennyt, oli yllättävä tulos, jota voi tosin selittää virheiden huomattava kasautuminen tietyille tehtävä-ärsykkeille. Tutkimus korostaa kuulon tutkimuksen tärkeyttä toistamisen arvioinnissa. Tulevaisuudessa olisi tärkeää kerätä vertailuaineistoa samoista tehtävistä myös henkilöiltä, joilla on jokin aikuisneurologinen häiriö kuten afasia.