Alle 3-vuotiaiden lasten huomioon ottaminen palvelutarpeen arviointien yhteenvedoissa
Nevander, Mari; Walden, Taija (2019-06-06)
Alle 3-vuotiaiden lasten huomioon ottaminen palvelutarpeen arviointien yhteenvedoissa
(06.06.2019)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019062622040
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019062622040
Tiivistelmä
Tässä pro gradu -tutkielmassa tutkimme alle 3-vuotiaiden lasten huomioon ottamista lastensuojelun alkuarvioinnissa eli palvelutarpeen arviointien yhteenvedoissa. Tutkimuksemme aineistona käytämme Helsingin kaupungin lastensuojelussa vuosina 2016 ja 2018 tehtyjä palvelutarpeen arviointien kirjallisia yhteenvetoja. Lastensuojelulain edellyttämä lapsen oman mielipiteen huomioon ottaminen lastensuojeluasiassa on haastavaa hyvin nuoren lapsen kohdalla. Kuitenkin lapsikeskeisyyden lisääminen on yksi lastensuojelun kehitystavoitteista. Näkökulmana tutkimuksessamme on tutkia, miten alle 3-vuotiaat lapset otetaan huomioon palvelutarpeen arviointien yhteenvedoissa ja millä tavoin heistä kirjoitetaan palvelutarpeen arviointien yhteenvetoteksteissä. Lisäksi olemme kiinnostuneita tutkimaan, miten alle 3-vuotiaiden lasten huomioiminen on muuttunut vuosien 2016 ja 2018 välillä sekä arvioimme alueellisia eroavaisuuksia pienten lasten huomioimisessa Helsingin kaupungin eri palvelualueilla.
Tutkimuksessamme hyödynnämme aikaisempaa teoriaa ja tutkimusta palvelutarpeen arvioinneista, varhaislapsuuden kehityksestä sekä dokumenttien käytöstä aineistona. Laadullisen tutkimuksemme analyysimenetelmänä käytämme sisällönanalyysiä ja teemoittelua. Sisällönanalyysin tueksi teemme myös aineiston kvantifiointia tarkasteluvuosien ja Helsingin kaupungin palvelualueiden osalta. Tutkimuksemme aineisto koostuu alle 3-vuotiaiden lasten Helsingissä tehdyistä lapsiperheiden palvelutarpeen arvioinneista. Aineiston yhteenvedoista puolet on kerätty vuodelta 2016 ja puolet vuodelta 2018. Yhteenvedot on kerätty neljältä eri Helsingin seitsemästä palvelualueesta.
Pienet lapset otetaan palvelutarpeen arvioinneissa huomioon useiden eri teemojen kautta. Lapset tulevat palvelutarpeen arviointien yhteenvetoteksteissä huomioiduiksi kirjoittamalla lasten arjesta, fyysisestä hyvinvoinnista, heistä itsestään ja heidän ta-paamisistaan. Lisäksi pieniä lapsia huomioidaan vanhempien vanhemmuudesta ja sen vaikutuksista lapsen hyvinvointiin, sekä lapsen turvallisuudesta kirjoittamalla. Tutki-muksemme mukaan pienten lasten ottamisessa huomioon palvelutarpeen arvioinneissa on havaittavissa eroavaisuuksia niin vuosien 2016 ja 2018 tehdyissä yhteenvedoissa kuin Helsingin kaupungin eri palvelualueiden yhteenvetojen välillä.
Yhteenvetona toteamme, että pienten lasten huomioon ottaminen lastensuojelulain edellyttämällä tavalla vaatii palvelutarpeen arviointityöskentelyn lapsikeskeisyyttä. Jotta lapset tulevat huomioiduiksi arviointityöskentelyssä, heidän tulee olla työskentelyssä keskiössä: heitä tavataan arviointityöskentelyn aikana, heidät huomioidaan läpi työskentelyprosessin ja he näkyvät toimijoina omissa asiakirjoissaan.
Tutkimuksessamme hyödynnämme aikaisempaa teoriaa ja tutkimusta palvelutarpeen arvioinneista, varhaislapsuuden kehityksestä sekä dokumenttien käytöstä aineistona. Laadullisen tutkimuksemme analyysimenetelmänä käytämme sisällönanalyysiä ja teemoittelua. Sisällönanalyysin tueksi teemme myös aineiston kvantifiointia tarkasteluvuosien ja Helsingin kaupungin palvelualueiden osalta. Tutkimuksemme aineisto koostuu alle 3-vuotiaiden lasten Helsingissä tehdyistä lapsiperheiden palvelutarpeen arvioinneista. Aineiston yhteenvedoista puolet on kerätty vuodelta 2016 ja puolet vuodelta 2018. Yhteenvedot on kerätty neljältä eri Helsingin seitsemästä palvelualueesta.
Pienet lapset otetaan palvelutarpeen arvioinneissa huomioon useiden eri teemojen kautta. Lapset tulevat palvelutarpeen arviointien yhteenvetoteksteissä huomioiduiksi kirjoittamalla lasten arjesta, fyysisestä hyvinvoinnista, heistä itsestään ja heidän ta-paamisistaan. Lisäksi pieniä lapsia huomioidaan vanhempien vanhemmuudesta ja sen vaikutuksista lapsen hyvinvointiin, sekä lapsen turvallisuudesta kirjoittamalla. Tutki-muksemme mukaan pienten lasten ottamisessa huomioon palvelutarpeen arvioinneissa on havaittavissa eroavaisuuksia niin vuosien 2016 ja 2018 tehdyissä yhteenvedoissa kuin Helsingin kaupungin eri palvelualueiden yhteenvetojen välillä.
Yhteenvetona toteamme, että pienten lasten huomioon ottaminen lastensuojelulain edellyttämällä tavalla vaatii palvelutarpeen arviointityöskentelyn lapsikeskeisyyttä. Jotta lapset tulevat huomioiduiksi arviointityöskentelyssä, heidän tulee olla työskentelyssä keskiössä: heitä tavataan arviointityöskentelyn aikana, heidät huomioidaan läpi työskentelyprosessin ja he näkyvät toimijoina omissa asiakirjoissaan.