Formaatti-identiteetti : turkulaisten vinyylitiskijukkien teknologiavalinnat ja niiden koettu merkitys
Pyy, Aatu (2019-06-17)
Formaatti-identiteetti : turkulaisten vinyylitiskijukkien teknologiavalinnat ja niiden koettu merkitys
(17.06.2019)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019062622021
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019062622021
Tiivistelmä
Tämä pro gradu -tutkielma on paikallisalakulttuuria käsittelevä tutkimus, joka tarkastelee turkulaisten vinyyliä käyttävien tiskijukkien syitä heidän formaatti- ja teknologiavalinnoilleen. Tutkielmaan on haastateltu neljää turkulaista, 1950-1980- luvuilla syntynyttä DJ:tä, jotka vielä vuonna 2018 käyttivät aktiivisesti keikoillaan vinyylilevyjä.
Tutkielman aineisto on kerätty alkuvuodesta 2018 neljällä teemahaastattelulla, jossa tutkija ja tutkittava keskustelivat vapaasti ennalta määriteltyjen aihealueiden puitteissa tutkittavien DJ-urista sekä formaatti- ja teknologiamieltymyksistä. Aineiston analyysi on tehty laadullisen tutkimuksen työtapoja noudattaen, eroavaisuuksia ja yhtäläisyyksiä haastateltujen vastauksista etsien.
Vinyylilevyjen käyttäminen tietoisena oman habituksen ja imagon rakentajana ei ole tyypillistä toimintaa haastatelluille tiskijukille. Vinyyleitä soitetaan keikoilla osittain formaattiin ja tiettyihin soittotekniikoihin tottuneina, mutta myös käytännön syistä. Kaikki tutkimuksen tiskijukat käyttävät keikoillaan säännöllisesti myös muita soittoformaatteja ja -laitteita, mutta kokonaisvaltaista ja -aikaista siirtymistä digitaalisiin soittoformaatteihin ei ole tehty. Erilaiset soittoformaatit tukevat koko soitettavaa ohjelmistoa, ja formaattia tärkeämpää tiskijukille on soitettu musiikki. Muihin tiskijukkiin samaistutaan tai tehdään eroa juuri soitetun musiikin perusteella, ei niinkään formaattien.
Tiskijukkien imagon tarkempi tutkimus vaatisi kenttätyötä, jossa tutkija havainnoisi vinyylitiskijukkia työssään, sekä heidän vuorovaikutustaan yökerhokävijöiden kanssa. Myös laajempi maantieteellinen ja lukumäärällinen otanta tiskijukista tekisi tuloksista yleistettävämpiä.
Tutkielman aineisto on kerätty alkuvuodesta 2018 neljällä teemahaastattelulla, jossa tutkija ja tutkittava keskustelivat vapaasti ennalta määriteltyjen aihealueiden puitteissa tutkittavien DJ-urista sekä formaatti- ja teknologiamieltymyksistä. Aineiston analyysi on tehty laadullisen tutkimuksen työtapoja noudattaen, eroavaisuuksia ja yhtäläisyyksiä haastateltujen vastauksista etsien.
Vinyylilevyjen käyttäminen tietoisena oman habituksen ja imagon rakentajana ei ole tyypillistä toimintaa haastatelluille tiskijukille. Vinyyleitä soitetaan keikoilla osittain formaattiin ja tiettyihin soittotekniikoihin tottuneina, mutta myös käytännön syistä. Kaikki tutkimuksen tiskijukat käyttävät keikoillaan säännöllisesti myös muita soittoformaatteja ja -laitteita, mutta kokonaisvaltaista ja -aikaista siirtymistä digitaalisiin soittoformaatteihin ei ole tehty. Erilaiset soittoformaatit tukevat koko soitettavaa ohjelmistoa, ja formaattia tärkeämpää tiskijukille on soitettu musiikki. Muihin tiskijukkiin samaistutaan tai tehdään eroa juuri soitetun musiikin perusteella, ei niinkään formaattien.
Tiskijukkien imagon tarkempi tutkimus vaatisi kenttätyötä, jossa tutkija havainnoisi vinyylitiskijukkia työssään, sekä heidän vuorovaikutustaan yökerhokävijöiden kanssa. Myös laajempi maantieteellinen ja lukumäärällinen otanta tiskijukista tekisi tuloksista yleistettävämpiä.