Sisäisen monitorointijärjestelmän rooli Parkinsonin taudin puheoireissa : aivosähkökäyrän oskillaatioiden tarkastelu
Savolainen, Saara (2019-06-24)
Sisäisen monitorointijärjestelmän rooli Parkinsonin taudin puheoireissa : aivosähkökäyrän oskillaatioiden tarkastelu
Savolainen, Saara
(24.06.2019)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019062622103
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019062622103
Tiivistelmä
Parkinsonin tauti on etenevä hermoston rappeumasairaus, joka diagnosoidaan yleensä vanhemmalla aikuisiällä. Parkinsonin taudille ominaista on motoristen toimintojen heikkeneminen, ja yhtenä oireistona on puheen hypofonia ja dysartria. Puheoireita on taudin kontekstissa tutkittu vain vähän ja niiden ilmeneminen selitetään tyypillisesti lihaksiston heikkenemisellä. Oireita voidaan oletettavasti selittää lihaskontrollin sijaan aivojen sisäisen monitorointijärjestelmän avulla. Monitoroinnissa motoriselta aivokuorelta lähetetään kuuloaivokuorelle toimintaa ennustava kopio liikekäskystä, Corollary Discharge (CD) -signaali. Toiminnan jälkeen kuuloaivokuori lähettää motoriselle aivokuorelle palautetta ennusteen onnistumisesta. Tässä Pro gradu -työssä tarkasteltiin Parkinsonia sairastavien ja terveiden kontrollihenkilöiden CD-signaalin toiminnan eroja aivosähkökäyrän avulla. Tehtävänä oli toistaa foneemia äänityksen aikana ja sen jälkeen kuunnella kyseinen äänite. Oletuksena tutkimuksessa oli, että Parkinsonin tautia sairastavilla CD-signaali toimii epänormaalisti kontrolliryhmään nähden. Aiemmin signaalia on tutkittu herätevasteiden avulla. Herätevastetutkimuksista poiketen aineisto analysoitiin aallokemuunnoksen avulla, ja siitä tarkasteltiin taajuusinformaatiota eli oskillaatioita. EEG-mittauksen tuloksissa havaittiin aktivaation kasvua CD-signaalin esiintymisestä kertovilla taajuuskaistoilla molemmilla ryhmillä. Aktivaatio oli kohonnutta kaikilla taajuuksilla juuri ennen puhetta ja erityisen suurta noin 20 Hz taajuudella. Ryhmien välillä ei havaittu tilastollisesti merkitsevää eroa CD-signaalin toiminnassa. Tuloksissa oli kuitenkin viitteitä siitä, että CD-signaali saattaa toimia eri tavoin Parkinsonia sairastavilla, kuin terveillä kontrollihenkilöillä. Tutkimusmenetelmä osoittautui lupaavaksi ilmiön tutkimiselle jatkossa, sillä se onnistui oletettavasti mittaamaan CD-signaalin toimintaa.