Huoltoa vai hirmuvaltaa? : Vuoden 1936 irtolaislain elinkaari
Kinnunen, Kalle (2019-05-31)
Huoltoa vai hirmuvaltaa? : Vuoden 1936 irtolaislain elinkaari
Kinnunen, Kalle
(31.05.2019)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019062622074
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019062622074
Tiivistelmä
Suomessa irtolaiskontrolli oli järjestetty vuosina 1936–1986 irtolaislailla. Irtolaislaki oli huoltolaki ja siihen perustuva kontrollijärjestelmä oli osa hallinto-oikeutta. Irtolaislain tulkintaan, soveltamiseen ja sen nojalla määrättyihin hallinnollisiin sanktioihin liittyi monia eettisiä ja oikeudellisia ongelmia. Tämä tutkimus tarkastelee irtolaislain syntyä ja lain taustalla vaikuttaneita kontrolliteorioita sekä mahdollisia syitä, jotka johtivat hallinto-oikeudellisen järjestelmän valitsemiseen rikosoikeuden sijasta. Lisäksi tarkastelussa ovat ne syyt, jotka lopulta johtivat irtolaislain lakkauttamiseen.
Suomalaisen oikeusjärjestelmän kehittyessä 1800-luvun puolesta välistä alkaen myös rikosoikeus, rangaistusjärjestelmä ja niiden taustalla vaikuttaneet teoriat kehittyivät nopeasti. 1920-luvulle tultaessa vallitsevaksi teoreettiseksi koulukunnaksi nousi moderni koulukunta, jonka käsityksen mukaan poikkeavaa käyttäytymistä oli mahdollista säännellä luonnontieteellisin menetelmin. Myös irtolaislain sanktiot pohjautuivat modernin koulukunnan oppeihin, mikä osaltaan johti erittäin ankariin seuraamuksiin. Suomessa koulukunnan vaikutus jatkui muusta Euroopasta poiketen aina 60-luvulle saakka.
Irtolaisuuden kontrolli on historiallisesti kuulunut politian alaan. Politian merkitys kuitenkin pieneni 1800-luvulle tultaessa yksilön vapauspiirin laajentuessa ja lopulta se oli muuttunut koko yhteiskunnan kattavasta järjestelmästä oikeushistorialliseksi kuriositeetiksi. Politia kuitenkin jäi osin elämään huollon käsitteessä, mikä osaltaan selittää hallinto-oikeuden valitsemista irtolaiskontrollin toteuttamisen välineeksi. Tämä valinta mahdollisti asioiden joustavan ja yksilöllisen käsittelyn, mutta aiheutti ongelmia etenkin oikeusturvan osalta ja antoi mahdollisuuden mielivaltaiselle tulkinnalle.
Irtolaislaki sai osakseen paljon arvostelua ja lakia muutettiin lievemmäksi vuonna 1971. Irtolaistilastojen perusteella irtolaisuus oli 1980-luvulle tultaessa enää vain marginaalinen ilmiö, Vaikka irtolaislaki oli ollut poliisille tärkeä työkalu ja jotkut tahot pelkäsivät lain kumoamisen aiheuttavat tiettyjä lieveilmiöitä, laki kumottiin lopulta eduskunnassa varsin yksimielisesti.
Suomalaisen oikeusjärjestelmän kehittyessä 1800-luvun puolesta välistä alkaen myös rikosoikeus, rangaistusjärjestelmä ja niiden taustalla vaikuttaneet teoriat kehittyivät nopeasti. 1920-luvulle tultaessa vallitsevaksi teoreettiseksi koulukunnaksi nousi moderni koulukunta, jonka käsityksen mukaan poikkeavaa käyttäytymistä oli mahdollista säännellä luonnontieteellisin menetelmin. Myös irtolaislain sanktiot pohjautuivat modernin koulukunnan oppeihin, mikä osaltaan johti erittäin ankariin seuraamuksiin. Suomessa koulukunnan vaikutus jatkui muusta Euroopasta poiketen aina 60-luvulle saakka.
Irtolaisuuden kontrolli on historiallisesti kuulunut politian alaan. Politian merkitys kuitenkin pieneni 1800-luvulle tultaessa yksilön vapauspiirin laajentuessa ja lopulta se oli muuttunut koko yhteiskunnan kattavasta järjestelmästä oikeushistorialliseksi kuriositeetiksi. Politia kuitenkin jäi osin elämään huollon käsitteessä, mikä osaltaan selittää hallinto-oikeuden valitsemista irtolaiskontrollin toteuttamisen välineeksi. Tämä valinta mahdollisti asioiden joustavan ja yksilöllisen käsittelyn, mutta aiheutti ongelmia etenkin oikeusturvan osalta ja antoi mahdollisuuden mielivaltaiselle tulkinnalle.
Irtolaislaki sai osakseen paljon arvostelua ja lakia muutettiin lievemmäksi vuonna 1971. Irtolaistilastojen perusteella irtolaisuus oli 1980-luvulle tultaessa enää vain marginaalinen ilmiö, Vaikka irtolaislaki oli ollut poliisille tärkeä työkalu ja jotkut tahot pelkäsivät lain kumoamisen aiheuttavat tiettyjä lieveilmiöitä, laki kumottiin lopulta eduskunnassa varsin yksimielisesti.