Kiinteistöön kohdistuvan panttioikeuden julkivarmistuksen toteuttaminen ilman aiheetonta viivytystä
Wårvik, Valerie (2019-06-06)
Kiinteistöön kohdistuvan panttioikeuden julkivarmistuksen toteuttaminen ilman aiheetonta viivytystä
Wårvik, Valerie
(06.06.2019)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019062722121
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019062722121
Tiivistelmä
Tutkielman tarkoituksena on arvioida, milloin kiinteistöön kohdistuvan panttioikeuden julkivarmistus katsotaan toteutetuksi ”ilman aiheetonta viivytystä” takaisinsaannista konkurssipesään annetun lain (TakSL, 758/1991) 14 §:n vakuuden peräyttämistä koskevan säännöksen näkökulmasta. Tutkimuskysymystä käsitellään pääosin lainopillisen lähestymistavan avulla. Lähdemateriaalina hyödynnetään erityisesti lainvalmisteluaineistoja sekä kotimaista kiinteistöpanttioikeutta ja takaisinsaantia koskevaa oikeuskirjallisuutta. Tutkielmassa hyödynnetään myös Pohjoismaista lähdemateriaalia.
Arvioitaessa julkivarmistukseen käytettävissä olevan hyväksyttävän ajan pituutta on keskeisenä arviointikriteerinä se, mitä toimia julkivarmistukseen kulloinkin vaaditaan ja miten kauan nämä toimet vievät. Kiinteistöön kohdistuvan panttioikeuden julkivarmistukseen kuuluu pääsääntöisesti kiinnityksen vahvistaminen ja panttikirjan luovuttaminen. Sähköiset panttikirjat tulivat maakaareen (MK, 540/1995) tehtyjen muutosten johdosta 1.11.2013 alkaen vaihtoehdoksi kirjallisille panttikirjoille. MK:een sittemmin tehtyjen 1.6.2017 voimaantulleiden muutosten johdosta ollaan kuitenkin vaiheittain siirtymässä pelkästään sähköisten panttikirjojen käyttöön esimerkiksi siten, että olemassa olevia kirjallisia panttikirjoja ei voi enää 1.1.2020 alkaen käyttää uuden panttioikeuden perustamiseen. Panttioikeus kiinteistöön voidaan kuitenkin tietyissä sellaisissa tapauksissa, joissa panttikirja on kolmannen hallussa, julkivarmistaa panttausilmoituksella.
Kaikille julkivarmistuksen toteuttamistavoille on yhteistä se, ettei laissa ole säädetty määräaikoja julkivarmistuksen toteuttamiseen ja arviointi tulee perustaa lähinnä TakSL:n esitöihin. Tästä johtuen ei ole mahdollista esittää täysin yksiselitteisesti, mikä olisi kulloinkin julkivarmistukseen käytettävissä olevan hyväksyttävän ajan pituus. Tutkielmassa havaitaan, että mainituilla MK:n muutoksilla on vaikutusta arvioitaessa julkivarmistukseen käytettävissä olevaa hyväksyttävää aikaa, sillä olemassa olevien panttikirjojen osalta julkivarmistukseen käytettävissä olevan hyväksyttävän ajan pituuden arviointiin vaikuttaa olennaisesti panttikirjan muoto. Olemassa olevan sähköisen panttikirjan luovuttamiseen olisi lähtökohtaisesti käytettävissä pidempi aika kuin olemassa olevan kirjallisen panttikirjan luovuttamiseen. Erityisesti kolmannen tahon ollessa kirjattu sähköisen panttikirjan saajaksi olisi perusteltua suhtautua kolmannesta tahosta johtuviin viivytyksiin hyväksyvämmin. Panttikirjan muoto ei kuitenkaan erityisesti vaikuta uuteen kiinnitykseen perustuvan panttikirjan luovutuksella tai panttausilmoituksella toteutettavaan julkivarmistukseen käytettävissä olevan hyväksyttävän ajan pituuden arviointiin. Tutkielmassa havaitaan myös, että oikeudenmenetyksiä saattaa syntyä, jos uusia panttioikeuksia yritetään perustaa 1.1.2020 alkaen olemassa olevien kirjallisten panttikirjojen nojalla, eikä kirjallisia panttikirjoja muuteta sähköisiksi ollenkaan tai ainakaan ilman aiheetonta viivytystä.
Arvioitaessa julkivarmistukseen käytettävissä olevan hyväksyttävän ajan pituutta on keskeisenä arviointikriteerinä se, mitä toimia julkivarmistukseen kulloinkin vaaditaan ja miten kauan nämä toimet vievät. Kiinteistöön kohdistuvan panttioikeuden julkivarmistukseen kuuluu pääsääntöisesti kiinnityksen vahvistaminen ja panttikirjan luovuttaminen. Sähköiset panttikirjat tulivat maakaareen (MK, 540/1995) tehtyjen muutosten johdosta 1.11.2013 alkaen vaihtoehdoksi kirjallisille panttikirjoille. MK:een sittemmin tehtyjen 1.6.2017 voimaantulleiden muutosten johdosta ollaan kuitenkin vaiheittain siirtymässä pelkästään sähköisten panttikirjojen käyttöön esimerkiksi siten, että olemassa olevia kirjallisia panttikirjoja ei voi enää 1.1.2020 alkaen käyttää uuden panttioikeuden perustamiseen. Panttioikeus kiinteistöön voidaan kuitenkin tietyissä sellaisissa tapauksissa, joissa panttikirja on kolmannen hallussa, julkivarmistaa panttausilmoituksella.
Kaikille julkivarmistuksen toteuttamistavoille on yhteistä se, ettei laissa ole säädetty määräaikoja julkivarmistuksen toteuttamiseen ja arviointi tulee perustaa lähinnä TakSL:n esitöihin. Tästä johtuen ei ole mahdollista esittää täysin yksiselitteisesti, mikä olisi kulloinkin julkivarmistukseen käytettävissä olevan hyväksyttävän ajan pituus. Tutkielmassa havaitaan, että mainituilla MK:n muutoksilla on vaikutusta arvioitaessa julkivarmistukseen käytettävissä olevaa hyväksyttävää aikaa, sillä olemassa olevien panttikirjojen osalta julkivarmistukseen käytettävissä olevan hyväksyttävän ajan pituuden arviointiin vaikuttaa olennaisesti panttikirjan muoto. Olemassa olevan sähköisen panttikirjan luovuttamiseen olisi lähtökohtaisesti käytettävissä pidempi aika kuin olemassa olevan kirjallisen panttikirjan luovuttamiseen. Erityisesti kolmannen tahon ollessa kirjattu sähköisen panttikirjan saajaksi olisi perusteltua suhtautua kolmannesta tahosta johtuviin viivytyksiin hyväksyvämmin. Panttikirjan muoto ei kuitenkaan erityisesti vaikuta uuteen kiinnitykseen perustuvan panttikirjan luovutuksella tai panttausilmoituksella toteutettavaan julkivarmistukseen käytettävissä olevan hyväksyttävän ajan pituuden arviointiin. Tutkielmassa havaitaan myös, että oikeudenmenetyksiä saattaa syntyä, jos uusia panttioikeuksia yritetään perustaa 1.1.2020 alkaen olemassa olevien kirjallisten panttikirjojen nojalla, eikä kirjallisia panttikirjoja muuteta sähköisiksi ollenkaan tai ainakaan ilman aiheetonta viivytystä.