Oppilaan sosiaalisen kompetenssin yhteys opiskelumotivaatioon alakoulun 3.–5.-luokkalaisilla
Isoniemi, Eveliina; Hento, Milla (2019-06-12)
Oppilaan sosiaalisen kompetenssin yhteys opiskelumotivaatioon alakoulun 3.–5.-luokkalaisilla
(12.06.2019)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019062722120
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019062722120
Tiivistelmä
Tässä tutkimuksessa oli tarkoituksena selvittää, miten oppilaan sosiaalinen kompetenssi on yhteydessä opiskelumotivaatioon alakoulun 3.–6.-luokkalaisilla. Tutkimukseen osallistui 59 alakoulun 3.–5.-luokkalaista, minkä vuoksi tutkimus rajattiin koskemaan vain kyseisiä luokka-asteita. Tutkimuksessa tarkasteltiin oppilaan sosiaalista kompetenssia, opiskelumotivaatiota ja motivaation taustalla olevia tavoiteorientaatioita sekä sukupuolieroja kunkin alueen osalta. Sosiaalisen kompetenssin ja opiskelumotivaation yhteyttä on tutkittu aiemmin vain vähän, mutta niiden väliltä on kuitenkin löydetty positiivinen korrelaatio.
Aineisto kerättiin Webropol-kyselylomakkeen avulla. Kyselyssä mitattiin sosiaalista kompetenssia MASK-mittarilla, opiskelumotivaatiota Kauppilan (2003) motivaatiotestillä ja tavoiteorientaatiota ISM-mittarilla (Inventory of School Motivation). Kvantitatiivisen aineiston analysointi suoritettiin SPSS-ohjelman avulla.
Tutkimuksen tulosten perusteella tutkittavat olivat keskimäärin melko sosiaalisesti kompetentteja eli kenelläkään tutkittavista ei esiintynyt kovin paljoa antisosiaalista käyttäytymistä. Tyttöjen sosiaalinen kompetenssi oli hieman korkeampi kuin poikien, mutta tilastollisesti merkitsevää eroa ei näkynyt. Suurimmalla osalla tutkittavista opiskelumotivaatio oli joko hyvällä tai korkealla tasolla ja tyttöjen motivaatio oli tilastollisesti erittäin merkitsevästi parempi kuin poikien. Tavoiteorientaatioiden osalta suurin osa tutkittavista oli sisäisesti orientoitunut ja sosiaalisesti riippuvuusorientoitunut. Suoritusorientaation ja ulkoisen orientaation osalta suurin osa tutkittavista sijoittui keskitasolle. Tytöt saivat sisäisen orientaation ja sosiaalisen riippuvuusorientaation osalta korkeammat arvot, kun taas pojat olivat ulkoisesti orientoituneempia ja suoritusorientoituneempia. Nämä sukupuolierot eivät kuitenkaan olleet tilastollisesti merkitseviä, lukuun ottamatta sosiaalista riippuvuusorientaatiota, jossa tyttöjen ja poikien väliltä löydettiin tilastollisesti melkein merkitsevä ero. Sosiaalisen kompetenssin ja opiskelumotivaation väliltä löydettiin tilastollisesti erittäin merkitsevä positiivinen korrelaatio.
Tutkimuksen tulokset olivat pääosin samansuuntaisia aiempien tutkimusten tulosten kanssa. Etenkin oppilaiden itsearvioinnilla ja pienellä otoskoolla voi olla kuitenkin vaikutusta tulosten luotettavuuteen.
Aineisto kerättiin Webropol-kyselylomakkeen avulla. Kyselyssä mitattiin sosiaalista kompetenssia MASK-mittarilla, opiskelumotivaatiota Kauppilan (2003) motivaatiotestillä ja tavoiteorientaatiota ISM-mittarilla (Inventory of School Motivation). Kvantitatiivisen aineiston analysointi suoritettiin SPSS-ohjelman avulla.
Tutkimuksen tulosten perusteella tutkittavat olivat keskimäärin melko sosiaalisesti kompetentteja eli kenelläkään tutkittavista ei esiintynyt kovin paljoa antisosiaalista käyttäytymistä. Tyttöjen sosiaalinen kompetenssi oli hieman korkeampi kuin poikien, mutta tilastollisesti merkitsevää eroa ei näkynyt. Suurimmalla osalla tutkittavista opiskelumotivaatio oli joko hyvällä tai korkealla tasolla ja tyttöjen motivaatio oli tilastollisesti erittäin merkitsevästi parempi kuin poikien. Tavoiteorientaatioiden osalta suurin osa tutkittavista oli sisäisesti orientoitunut ja sosiaalisesti riippuvuusorientoitunut. Suoritusorientaation ja ulkoisen orientaation osalta suurin osa tutkittavista sijoittui keskitasolle. Tytöt saivat sisäisen orientaation ja sosiaalisen riippuvuusorientaation osalta korkeammat arvot, kun taas pojat olivat ulkoisesti orientoituneempia ja suoritusorientoituneempia. Nämä sukupuolierot eivät kuitenkaan olleet tilastollisesti merkitseviä, lukuun ottamatta sosiaalista riippuvuusorientaatiota, jossa tyttöjen ja poikien väliltä löydettiin tilastollisesti melkein merkitsevä ero. Sosiaalisen kompetenssin ja opiskelumotivaation väliltä löydettiin tilastollisesti erittäin merkitsevä positiivinen korrelaatio.
Tutkimuksen tulokset olivat pääosin samansuuntaisia aiempien tutkimusten tulosten kanssa. Etenkin oppilaiden itsearvioinnilla ja pienellä otoskoolla voi olla kuitenkin vaikutusta tulosten luotettavuuteen.