Hyppää sisältöön
    • Suomeksi
    • In English
  • Suomeksi
  • In English
  • Kirjaudu
Näytä aineisto 
  •   Etusivu
  • 1. Kirjat ja opinnäytteet
  • Pro gradu -tutkielmat ja diplomityöt sekä syventävien opintojen opinnäytetyöt (rajattu näkyvyys)
  • Näytä aineisto
  •   Etusivu
  • 1. Kirjat ja opinnäytteet
  • Pro gradu -tutkielmat ja diplomityöt sekä syventävien opintojen opinnäytetyöt (rajattu näkyvyys)
  • Näytä aineisto
JavaScript is disabled for your browser. Some features of this site may not work without it.

Siiven värityksen, yksilön koon ja sukupuolen vaikutus Calopteryx -suvun sudenkorentojen lämmönsäätelyyn

Laakso, Linda (2019-06-24)

Siiven värityksen, yksilön koon ja sukupuolen vaikutus Calopteryx -suvun sudenkorentojen lämmönsäätelyyn

Laakso, Linda
(24.06.2019)
Katso/Avaa
Laakso_Linda_opinnayte.pdf (1.362Mb)
Lataukset: 

Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Näytä kaikki kuvailutiedot
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019062722123
Tiivistelmä
Lämpötilafysiikassa tärkeimpiä kohteen lämpötilaan vaikuttavia tekijöitä ovat kohteen väri, koko ja heijastavuus. Nämä tekijät vaikuttavat myös vaihtolämpöisten hyönteisten lämmönsäätelyyn. Aiempien tutkimusten pohjalta tiedetään, että väritys ja koko ovat fenotyyppisiä tekijöitä, jotka vaikuttavat hyönteisten ruumiinlämpötilaan ja lämmönsäätelyyn. Oman tutkimukseni tavoitteena on selvittää, vaikuttavatko siipitäplän koko, yksilön koko tai sukupuoli neidonkorentojen (Calopteryx virgo) ja immenkorentojen (C. splendens) lämmönsäätelyyn. Molemmat lajit ovat territoriaalisia ja taistelevat samoista reviireistä. Neidonkorentokoirailla siivet ovat kokonaan pigmentoituneet ja tummat, immenkorentokoirailla on läpinäkyvissä siivissään vain tummat siipitäplät, joiden koko vaihtelee yksilöiden välillä. Myös neidonkorentonaaraan siivet ovat tummemmat kuin immenkorentonaaraalla. Hypoteesini on, että neidonkorennot lämpenevät immenkorentoja nopeammin, koska niillä on siivessään suurempi tumma, lämpöä keräävä pinta-ala. Samasta syystä oletan, että suuritäpläiset immenkorennot lämpenevät nopeammin kuin pienitäpläiset. Oletan myös, että neidonkorentonaaraat lämpenevät nopeammin kuin immenkorentonaaraat tummemmasta värityksestään johtuen. Vaihtoehtoinen hypoteesini on, että immenkorennot lämpenevätkin nopeammin kuin neidonkorennot, koska ovat pienikokoisempia. Suuremmalla neidonkorennolla on myös enemmän heijastavaa metallihohtoista pintaa kuin immenkorennolla sekä kokonsa puolesta, että siiven metallihohtoisen värityksen takia, joka saattaa aiheuttaa takaisinheijastumista, joka voi hidastaa lämpenemistä. Tulosteni perusteella siipitäplän koko ja yksilön koko vaikuttavat sudenkorentojen lämmönsäätelyyn. Neidonkorentokoiraat lämpenevät nopeammin kuin immenkorentokoiraat johtuen neidonkorentokoiraiden suuremmasta tummasta, lämpöä keräävästä pinta-alasta siivissä. Myös neidonkorentonaaraat lämpenevät nopeammin kuin immenkorentonaaraat, koska niiden siivet ovat melanisoituneemmat. Immenkorentokoirailla siipitäplän koko vaikuttaa lajin sisäisesti lämmönsäätelyyn: koiraat, joilla on suurempi siipitäplä, lämpenevät nopeammin kuin pienitäpläisemmät yksilöt. Pienikokoisemmat yksilöt lämpenevät molemmilla lajeilla tehokkaammin, kuin suurikokoisemmat yksilöt. Siipitäplän koko vaikuttaa lämmönsäätelyyn kuitenkin enemmän kuin yksilön koko.
Kokoelmat
  • Pro gradu -tutkielmat ja diplomityöt sekä syventävien opintojen opinnäytetyöt (rajattu näkyvyys) [4877]

Turun yliopiston kirjasto | Turun yliopisto
julkaisut@utu.fi | Tietosuoja | Saavutettavuusseloste
 

 

Tämä kokoelma

JulkaisuajatTekijätNimekkeetAsiasanatTiedekuntaLaitosOppiaineYhteisöt ja kokoelmat

Omat tiedot

Kirjaudu sisäänRekisteröidy

Turun yliopiston kirjasto | Turun yliopisto
julkaisut@utu.fi | Tietosuoja | Saavutettavuusseloste