Influenssarokotuskattavuus ja siihen yhteydessä olevat tekijät terveyden edistämisen näkökulmasta
Haapala, Emilia (2019-06-10)
Influenssarokotuskattavuus ja siihen yhteydessä olevat tekijät terveyden edistämisen näkökulmasta
Haapala, Emilia
(10.06.2019)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019062822307
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019062822307
Tiivistelmä
Maailman terveysjärjestö on nimennyt rokotusvastaisuuden ja influenssapandemian vuoden 2019 merkittävimpien maailmanlaajuisten terveysuhkien joukkoon (WHO 2019c). Influenssa on pisara- tai kosketustartuntana tarttuva akuutti virusinfektio, joka aiheuttaa vuosittain maailmanlaajuisia influenssaepidemioita ja jopa 650 000 kuolemaa (CDC 2017, WHO 2018b). Influenssarokotteet ovat erittäin tehokas terveyden edistämisen keino, joilla voidaan ennaltaehkäistä influenssatartuntoja, influenssasta johtuvia komplikaatioita ja kuolemia.
Tutkimuksen tarkoituksena on kuvata influenssarokotuskattavuutta ja siihen yhteydessä olevia tekijöitä. Tavoitteena on saadun tiedon avulla suunnitella ja kohdentaa rokotusohjausta sitä eniten tarvitseville ja sitä kautta parantaa rokotuskattavuutta, minimoida influenssasta aiheutuvia haittoja sekä vähentää väestön välisiä terveyseroja. Tutkimuksessa tarkastellaan influenssakautta syksy 2016—kevättalvi 2017.
Tutkimuksen aineistona käytettiin osaa FinTerveys 2017 -tutkimuksen aineistosta. Otanta tehtiin kaksivaiheisena ositettuna ryväsotantana väestörekisterikeskuksen väestötietojärjestelmästä. Tässä tutkimuksessa oli 5241 täysi-ikäistä vastaajaa. Tutkimusaineisto analysoitiin SPSS 25-ohjelmistolla käyttäen analyysimenetelmänä ristiintaulukointia ja lineaarista logistista regressioanalyysiä. Analyyseissä huomioitiin ikävakioinnit ja painokertoimet tulosten yleistettävyyden parantamiseksi.
Influenssarokotuskattavuus Suomessa influenssakaudella 2016—2017 oli 35,5 prosenttia. Influenssarokotuskattavuuteen yhteydessä olevia tekijöitä olivat ikä, sukupuoli, koulutusaste, työllisyysasema ja terveyspalvelujen käyntimäärät viimeisen 12 kuukauden aikana. 65 vuotta täyttäneillä oli parempi rokotuskattavuus kuin nuoremmilla (p-arvo<0.001) ja naisilla oli parempi rokotuskattavuus kuin miehillä (p-arvo=0.003). Korkeakoulutuksen käyneillä oli parempi influenssarokotuskattavuus kuin perusasteen koulutuksen käyneillä (parvo<0.001). Eläkeläisillä oli muita työllisyysasemia omaavia parempi rokotuskattavuus (p-arvo<0.001). Enemmän terveyspalveluita käyttävillä oli parempi rokotuskattavuus kuin vähemmän terveyspalveluja käyttävillä.
Useat taustatekijät olivat yhteydessä influenssarokotuskattavuuteen. Tulevaisuudessa on tärkeää kiinnittää huomiota erityisesti niihin riskisryhmiin,joissa influenssarokotuskattavuus on riittämättömällä tasolla. Näin voidaan parantaa rokotuskattavuutta sekä vähentää väestöryhmien välisiä terveyseroja ja eriarvoisuutta.
Tutkimuksen tarkoituksena on kuvata influenssarokotuskattavuutta ja siihen yhteydessä olevia tekijöitä. Tavoitteena on saadun tiedon avulla suunnitella ja kohdentaa rokotusohjausta sitä eniten tarvitseville ja sitä kautta parantaa rokotuskattavuutta, minimoida influenssasta aiheutuvia haittoja sekä vähentää väestön välisiä terveyseroja. Tutkimuksessa tarkastellaan influenssakautta syksy 2016—kevättalvi 2017.
Tutkimuksen aineistona käytettiin osaa FinTerveys 2017 -tutkimuksen aineistosta. Otanta tehtiin kaksivaiheisena ositettuna ryväsotantana väestörekisterikeskuksen väestötietojärjestelmästä. Tässä tutkimuksessa oli 5241 täysi-ikäistä vastaajaa. Tutkimusaineisto analysoitiin SPSS 25-ohjelmistolla käyttäen analyysimenetelmänä ristiintaulukointia ja lineaarista logistista regressioanalyysiä. Analyyseissä huomioitiin ikävakioinnit ja painokertoimet tulosten yleistettävyyden parantamiseksi.
Influenssarokotuskattavuus Suomessa influenssakaudella 2016—2017 oli 35,5 prosenttia. Influenssarokotuskattavuuteen yhteydessä olevia tekijöitä olivat ikä, sukupuoli, koulutusaste, työllisyysasema ja terveyspalvelujen käyntimäärät viimeisen 12 kuukauden aikana. 65 vuotta täyttäneillä oli parempi rokotuskattavuus kuin nuoremmilla (p-arvo<0.001) ja naisilla oli parempi rokotuskattavuus kuin miehillä (p-arvo=0.003). Korkeakoulutuksen käyneillä oli parempi influenssarokotuskattavuus kuin perusasteen koulutuksen käyneillä (parvo<0.001). Eläkeläisillä oli muita työllisyysasemia omaavia parempi rokotuskattavuus (p-arvo<0.001). Enemmän terveyspalveluita käyttävillä oli parempi rokotuskattavuus kuin vähemmän terveyspalveluja käyttävillä.
Useat taustatekijät olivat yhteydessä influenssarokotuskattavuuteen. Tulevaisuudessa on tärkeää kiinnittää huomiota erityisesti niihin riskisryhmiin,joissa influenssarokotuskattavuus on riittämättömällä tasolla. Näin voidaan parantaa rokotuskattavuutta sekä vähentää väestöryhmien välisiä terveyseroja ja eriarvoisuutta.