Logistiikan osaamisen kysynnän ja tarjonnan kartoitus Suomessa
Laitinen, Ville (2019-06-28)
Logistiikan osaamisen kysynnän ja tarjonnan kartoitus Suomessa
(28.06.2019)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019070322735
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019070322735
Tiivistelmä
Useat aiemmat tutkimukset maailmalta ja Suomesta osoittavat logistiikka-alalla vallitsevan osaamispulan. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on kartoittaa logistiikan osaamisen kysyntä ja tarjonta Suomessa sekä selvittää, miten tarjolla oleva logistiikan koulutus vastaa elinkeinoelämän tarpeita sisällön, laadun ja määrän osalta. Tutkimuksessa logistiikka on määritelty hyödykkeiden kuljettamiseksi, varastoinniksi, käsittelyksi sekä näihin liittyväksi tieto- ja viestintäteknologiaksi.
Tutkimus on toteutettu käyttäen hyväksi Maailmanpankin logistiikkaosaamisen kartoittamiseen luotua viitekehystä. Tarkasteltavat logistiikan koulutuksen tarjoajat on jaettu ammattikouluihin ja -instituutteihin, ammattikorkeakouluihin, yliopistoihin sekä muihin logistiikan koulutusta tarjoaviin tahoihin. Tutkimuksen empiirinen data on kerätty Qualtrics -pohjaisella kyselyllä, johon vastasi 95 elinkeinoelämän edustajaa.
Digitalisaatio ja automaatio ovat muuttaneet logistiikassa tarvittavaa osaamista ja niiden voidaan arvioida jatkossakin muokkaavan logistiikkaosaamisen kysyntää.
Logistiikkaosaamisen tarjontaa heikentää alan vähäinen houkuttelevuus. Erityisesti Pohjois- ja Itä-Suomessa logistiset toimintaedellytykset ovat muuta maata huonommalla tasolla ja yrityksillä on ongelmia rekrytoida osaavaa henkilöstöä. Tutkimuksen tulokset eivät kuitenkaan tue näkemystä, että logistiikan koulutus ei vastaisi elinkeinoelämän tarpeisiin laadultaan ja määrältään. Logistiikan koulutuksen sisällössä on sen sijaan havaittavissa parantamisen varaa. Koulutuksen relevanssi ei ole hyvällä tasolla ja sen nähdään heikkenevän entisestään.
Näihin haasteisiin voidaan vastata elinkeinoelämän entistä suuremmalla osallistamisella opetussuunnitelmia laadittaessa.
Tutkimus on toteutettu käyttäen hyväksi Maailmanpankin logistiikkaosaamisen kartoittamiseen luotua viitekehystä. Tarkasteltavat logistiikan koulutuksen tarjoajat on jaettu ammattikouluihin ja -instituutteihin, ammattikorkeakouluihin, yliopistoihin sekä muihin logistiikan koulutusta tarjoaviin tahoihin. Tutkimuksen empiirinen data on kerätty Qualtrics -pohjaisella kyselyllä, johon vastasi 95 elinkeinoelämän edustajaa.
Digitalisaatio ja automaatio ovat muuttaneet logistiikassa tarvittavaa osaamista ja niiden voidaan arvioida jatkossakin muokkaavan logistiikkaosaamisen kysyntää.
Logistiikkaosaamisen tarjontaa heikentää alan vähäinen houkuttelevuus. Erityisesti Pohjois- ja Itä-Suomessa logistiset toimintaedellytykset ovat muuta maata huonommalla tasolla ja yrityksillä on ongelmia rekrytoida osaavaa henkilöstöä. Tutkimuksen tulokset eivät kuitenkaan tue näkemystä, että logistiikan koulutus ei vastaisi elinkeinoelämän tarpeisiin laadultaan ja määrältään. Logistiikan koulutuksen sisällössä on sen sijaan havaittavissa parantamisen varaa. Koulutuksen relevanssi ei ole hyvällä tasolla ja sen nähdään heikkenevän entisestään.
Näihin haasteisiin voidaan vastata elinkeinoelämän entistä suuremmalla osallistamisella opetussuunnitelmia laadittaessa.