Vetovoimainen sairaala : osastonhoitajan näkökulma
Manner, Sanna (2019-07-01)
Vetovoimainen sairaala : osastonhoitajan näkökulma
(01.07.2019)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019070322678
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019070322678
Tiivistelmä
Vetovoimaisen sairaalan kehittäminen suomalaiseen terveydenhuoltoon jäsentää terveydenhuoltoa uudella tavalla ja vaatii terveydenhuollon henkilöstöltä uusia työtapoja ja tarpeen kehittää toimintaa. Osastonhoitajilla on keskeinen rooli kehittämistyössä kohti vetovoimaista sairaalaa.
Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata osastonhoitajan näkökulmasta, mikä on vetovoimainen sairaala. Lisäksi tarkoituksena oli kuvata, mitä osaamista ja tukea osastonhoitajat tarvitsevat kehittäessään vetovoimaista sairaalaa. Tutkimukseen osallistui erikoissairaanhoidossa työskenteleviä osastonhoitajia (n=12). Aineistonkeruumenetelmänä oli teemahaastattelu. Aineisto analysoitiin induktiivisella aineistonanalyysillä.
Tulosten mukaan vetovoimainen sairaala rakentuu viidestä vetovoimaisuustekijästä: potilaslähtöisyydestä, henkilöstöstä, rakenteista, verkostoitumisesta ja johtamisesta. Vetovoimaisen sairaalan rakentumisen perustana ovat arvot. Vetovoimatekijöiden taustalla vaikuttaa positiivinen kierre. Positiivinen kierre syntyy, kun jokainen osasto määrittelee, mitä viisi keskeistä vetovoimaisuustekijää heille merkitsevät ja miten ne näkyvät työssä. Vetovoimaisissa sairaaloissa kehittämistyö on jatkuvaa.
Osastonhoitajien tuen tarve kehitettäessä vetovoimaista sairaalaa koostuu missiosta ja visiosta, sairaalan ylimmästä johdosta, ylihoitajasta, henkilöstön rooleista, vertaistuesta sekä työn haasteellisuudesta.
Osastonhoitajat kokivat pääsääntöisesti, että he osasivat johtaa toimintaa ja heillä oli paljon osaamista. Osastonhoitajien osaamisen tarve kehitettäessä vetovoimaista sairaalaa koostuu työn hallinnasta, asioiden johtamistaidoista, ihmisten johtamistaidoista, visiointitaidoista, omasta työnkuvasta, päätöksentekokyvystä sekä yhteistyö- ja verkostoitumistaidoista.
Johtopäätöksinä voidaan todeta, että osastonhoitajan kehittämistyössä osaaminen ja osaamisen tarve sekä tuki ja tuen tarpeet muodostuivat hyvin laajoista kokonaisuuksista. Osaamisen ja tuen tarpeet vaihtelevat yksiköissä ja osastonhoitajan mukaan.
Osastonhoitajan toimenkuva vetovoimaisen sairaalan kehittäjänä on haasteellinen. Osastonhoitaja toimii henkilöstön ja ylimmän johdon välissä. Osastonhoitajalla on oltava osaamista selviytyä tässä roolissa, mutta myös mahdollisuuksia saada oikeanlaista tukea työhönsä.
Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata osastonhoitajan näkökulmasta, mikä on vetovoimainen sairaala. Lisäksi tarkoituksena oli kuvata, mitä osaamista ja tukea osastonhoitajat tarvitsevat kehittäessään vetovoimaista sairaalaa. Tutkimukseen osallistui erikoissairaanhoidossa työskenteleviä osastonhoitajia (n=12). Aineistonkeruumenetelmänä oli teemahaastattelu. Aineisto analysoitiin induktiivisella aineistonanalyysillä.
Tulosten mukaan vetovoimainen sairaala rakentuu viidestä vetovoimaisuustekijästä: potilaslähtöisyydestä, henkilöstöstä, rakenteista, verkostoitumisesta ja johtamisesta. Vetovoimaisen sairaalan rakentumisen perustana ovat arvot. Vetovoimatekijöiden taustalla vaikuttaa positiivinen kierre. Positiivinen kierre syntyy, kun jokainen osasto määrittelee, mitä viisi keskeistä vetovoimaisuustekijää heille merkitsevät ja miten ne näkyvät työssä. Vetovoimaisissa sairaaloissa kehittämistyö on jatkuvaa.
Osastonhoitajien tuen tarve kehitettäessä vetovoimaista sairaalaa koostuu missiosta ja visiosta, sairaalan ylimmästä johdosta, ylihoitajasta, henkilöstön rooleista, vertaistuesta sekä työn haasteellisuudesta.
Osastonhoitajat kokivat pääsääntöisesti, että he osasivat johtaa toimintaa ja heillä oli paljon osaamista. Osastonhoitajien osaamisen tarve kehitettäessä vetovoimaista sairaalaa koostuu työn hallinnasta, asioiden johtamistaidoista, ihmisten johtamistaidoista, visiointitaidoista, omasta työnkuvasta, päätöksentekokyvystä sekä yhteistyö- ja verkostoitumistaidoista.
Johtopäätöksinä voidaan todeta, että osastonhoitajan kehittämistyössä osaaminen ja osaamisen tarve sekä tuki ja tuen tarpeet muodostuivat hyvin laajoista kokonaisuuksista. Osaamisen ja tuen tarpeet vaihtelevat yksiköissä ja osastonhoitajan mukaan.
Osastonhoitajan toimenkuva vetovoimaisen sairaalan kehittäjänä on haasteellinen. Osastonhoitaja toimii henkilöstön ja ylimmän johdon välissä. Osastonhoitajalla on oltava osaamista selviytyä tässä roolissa, mutta myös mahdollisuuksia saada oikeanlaista tukea työhönsä.