Ristiretkiajan haudan kasviaineisto siitepölyanalyysin valossa
Pätsi, Sanna (2019-05-21)
Ristiretkiajan haudan kasviaineisto siitepölyanalyysin valossa
(21.05.2019)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019071123051
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019071123051
Tiivistelmä
Siitepölyhiukkasten ja itiökasvien itiöiden ulkoseinä muodostuu hyvin sekä kemiallista että mekaanista kulutusta kestävästä sporopolleniinista, jonka ansiosta ne säilyvät maaperässä suotuisissa olosuhteissa tuhansia vuosia. Eri taksonien siitepölyhiukkaset ja itiöt voidaan erottaa toisistaan niiden ulkonäössä olevien eroavaisuuksien perusteella.
Siitepölyanalyysi on menetelmä, missä selvitetään eri maakerroksiin kerrostuneiden siitepölyjen ja itiökasvien itiöiden lajikoostumus. Tässä tutkielmassa tarkastellaan siitepölyanalyysin avulla Ravattulan Ristimäessä sijaitsevan 1100─1200-lukujen vaihteesta olevan ruumishaudan kasviaineistoa. Haudasta löytyneiden siitepölyjen ja itiökasvien itiöiden perusteella selvitetään mitä kasveja hautaan on laitettu ja pohditaan niiden käyttötarkoituksia. Lisäksi tutkielmassa tarkastellaan Ravattulan Ristimäen ympäristön myöhäisrautakautista kasvillisuutta haudan ulkopuolelta otetun vertailunäytteen avulla.
Tutkittavasta haudasta otettiin laboratiivisen kaivamisen yhteydessä kymmenen maanäytettä eri puolilta hautaa siitepölyanalyysiä varten. Siitepölyt eristettiin maanäytteistä käsittelemällä niitä kemiallisesti siitepölyanalyysissä yleisesti käytetyn menetelmän mukaisesti KOH- ja HF-käsittelyillä. Safraiinilla värjätyt näytteet analysoitiin valomikroskooppia käyttäen. Mikroskopoinnissa saadut tulokset analysoitiin käyttäen Tilia-ohjelmaa. Ohjelmalla näytteille laskettiin niiden suhteelliset siitepölymäärät sekä siitepölykonsentraatiot. Näytteistä määritettiin myös niissä olevan orgaanisen aineksen osuus laskemalla näytteille hehkutushäviö polttomenetelmällä.
Kaikkien näytteiden orgaanisen aineksen osuus oli pieni. Siitepölyanalyysillä saatujen tulosten perusteella arkkuun oli laitettu viljaa. Runsaimpana viljalajina haudasta löydettiin rukiin siitepölyä. Hautanäytteissä oli myös useita sellaisten lajien siitepölyjä ja itiöitä, joita tiedetään käytetyn haudoissa pehmusteena. Näiden lajien suhteelliset siitepöly- ja itiömäärät olivat kuitenkin hyvin pieniä tai niitä löytyi runsaasti myös haudan ulkopuolelta, joten saatujen tulosten perusteella ei voida sanoa varmuudella, onko niitä laitettu hautaan. Tutkitusta haudasta löytyi myös sellaisten kukkakasvien siitepölyä, joita on saatettu käyttää haudassa koristelutarkoituksessa. Vertailunäytteen perusteella Ravattulan Ristimäen alue on ollut rautakauden lopulla yhtenäisestä metsästä vapaa ihmisen muokkaama maatalous ympäristö.
Siitepölyanalyysi on menetelmä, missä selvitetään eri maakerroksiin kerrostuneiden siitepölyjen ja itiökasvien itiöiden lajikoostumus. Tässä tutkielmassa tarkastellaan siitepölyanalyysin avulla Ravattulan Ristimäessä sijaitsevan 1100─1200-lukujen vaihteesta olevan ruumishaudan kasviaineistoa. Haudasta löytyneiden siitepölyjen ja itiökasvien itiöiden perusteella selvitetään mitä kasveja hautaan on laitettu ja pohditaan niiden käyttötarkoituksia. Lisäksi tutkielmassa tarkastellaan Ravattulan Ristimäen ympäristön myöhäisrautakautista kasvillisuutta haudan ulkopuolelta otetun vertailunäytteen avulla.
Tutkittavasta haudasta otettiin laboratiivisen kaivamisen yhteydessä kymmenen maanäytettä eri puolilta hautaa siitepölyanalyysiä varten. Siitepölyt eristettiin maanäytteistä käsittelemällä niitä kemiallisesti siitepölyanalyysissä yleisesti käytetyn menetelmän mukaisesti KOH- ja HF-käsittelyillä. Safraiinilla värjätyt näytteet analysoitiin valomikroskooppia käyttäen. Mikroskopoinnissa saadut tulokset analysoitiin käyttäen Tilia-ohjelmaa. Ohjelmalla näytteille laskettiin niiden suhteelliset siitepölymäärät sekä siitepölykonsentraatiot. Näytteistä määritettiin myös niissä olevan orgaanisen aineksen osuus laskemalla näytteille hehkutushäviö polttomenetelmällä.
Kaikkien näytteiden orgaanisen aineksen osuus oli pieni. Siitepölyanalyysillä saatujen tulosten perusteella arkkuun oli laitettu viljaa. Runsaimpana viljalajina haudasta löydettiin rukiin siitepölyä. Hautanäytteissä oli myös useita sellaisten lajien siitepölyjä ja itiöitä, joita tiedetään käytetyn haudoissa pehmusteena. Näiden lajien suhteelliset siitepöly- ja itiömäärät olivat kuitenkin hyvin pieniä tai niitä löytyi runsaasti myös haudan ulkopuolelta, joten saatujen tulosten perusteella ei voida sanoa varmuudella, onko niitä laitettu hautaan. Tutkitusta haudasta löytyi myös sellaisten kukkakasvien siitepölyä, joita on saatettu käyttää haudassa koristelutarkoituksessa. Vertailunäytteen perusteella Ravattulan Ristimäen alue on ollut rautakauden lopulla yhtenäisestä metsästä vapaa ihmisen muokkaama maatalous ympäristö.