Akuuttiin sydäninfarktiin sairastuneen potilaan ohjaus sairaalahoidon alkuvaiheessa sairaanhoitajien kuvaamana
Partanen, Leena (2019-07-02)
Akuuttiin sydäninfarktiin sairastuneen potilaan ohjaus sairaalahoidon alkuvaiheessa sairaanhoitajien kuvaamana
Partanen, Leena
(02.07.2019)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019073023253
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019073023253
Tiivistelmä
Sydäninfarktin hoito sairaalassa kestää yleensä vain muutamia vuorokausia, joiden aikana potilasta on ohjattava sairaudesta ja sen hoidosta omahoidon turvaamiseksi jatkossa. Vaikka sairaanhoitaja on potilasohjauksen ja ohjattavan aiheen asiantuntija, potilaan yksilöllisten odotusten huomioiminen ja itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen ovat keskeisiä ohjauksen sisällölle ja toteutukselle. Akuutin sairastumisen aiheuttama sokki voi vaikuttaa potilaan kykyyn omaksua ja muistaa potilasohjausta.
Tämän pro gradu -tutkimuksen tarkoituksena on kuvata akuuttiin sydäninfarktiin sairastuneen potilaan ohjausta sairaalahoidon alkuvaiheessa sekä sairaalahoidon alkuvaiheen ohjauksen toteutumiseen ja ohjauksen ymmärtämiseen yhteydessä olevia tekijöitä sairaanhoitajien näkökulmasta. Tässä tutkimuksessa sairaalahoidon alkuvaiheella tarkoitetaan potilaan sairaalahoidon ensimmäistä vuorokautta (noin 24 tuntia), jonka aikana potilasta hoidetaan sydänvalvontayksikössä.
Tutkimus toteutettiin laadullisena kuvailevana haastattelututkimuksena. Tutkimukseen osallistujat olivat akuuttiin sydäninfarktiin sairastuneita potilaita sairaalahoidon alkuvaiheessa hoitavat sairaanhoitajat. Puolistrukturoidut yksilöhaastattelut (n=10) nauhoitettiin ja sanatarkasti aukikirjoitettu haastatteluaineisto analysoitiin induktiivisesti hyödyntäen temaattista analyysiä.
Akuuttiin sydäninfarktiin sairastuneen potilaan sairaalahoidon alkuvaiheen potilasohjaus on sidoksissa potilaan fyysiseen ja psyykkiseen vointiin, potilaan odotuksiin ja hoidon etenemiseen sairaalassa. Ohjaus etenee prosessimaisesti alkaen heti potilaan saapuessa hoitoyksikköön ja jatkuen fyysisesti epävakaan potilaan ohjauksen ja sepelvaltimotoimenpiteeseen liittyvän ohjauksen erityispiirteillä. Hoidon edetessä ohjauksessa keskitytään akuuttiin sydäninfarktiin sairastumiseen ja uuden sydäntapahtuman ennaltaehkäisyyn liittyvään ohjaukseen.
Potilasohjauksen toteutumista estävät tekijät voidaan jakaa potilaaseen, sairaanhoitajaan ja hoitoympäristöön liittyviin tekijöihin. Potilaaseen liittyvistä tekijöistä tärkeimpiä ovat potilaan fyysisen ja psyykkisen voinnin hauraus, jotka vaikeuttavat ohjauksen toteuttamista ja sen ymmärtämistä sairaalahoidon alkuvaiheessa. Merkittävin sairaanhoitajaan liittyvä este ohjaukselle on sairaanhoitajan työhön liittyvä kiire. Hoitoympäristönä sydänvalvontayksikkö on levoton ja haasteellinen ympäristö potilasohjaukselle.
Tämän pro gradu -tutkimuksen tarkoituksena on kuvata akuuttiin sydäninfarktiin sairastuneen potilaan ohjausta sairaalahoidon alkuvaiheessa sekä sairaalahoidon alkuvaiheen ohjauksen toteutumiseen ja ohjauksen ymmärtämiseen yhteydessä olevia tekijöitä sairaanhoitajien näkökulmasta. Tässä tutkimuksessa sairaalahoidon alkuvaiheella tarkoitetaan potilaan sairaalahoidon ensimmäistä vuorokautta (noin 24 tuntia), jonka aikana potilasta hoidetaan sydänvalvontayksikössä.
Tutkimus toteutettiin laadullisena kuvailevana haastattelututkimuksena. Tutkimukseen osallistujat olivat akuuttiin sydäninfarktiin sairastuneita potilaita sairaalahoidon alkuvaiheessa hoitavat sairaanhoitajat. Puolistrukturoidut yksilöhaastattelut (n=10) nauhoitettiin ja sanatarkasti aukikirjoitettu haastatteluaineisto analysoitiin induktiivisesti hyödyntäen temaattista analyysiä.
Akuuttiin sydäninfarktiin sairastuneen potilaan sairaalahoidon alkuvaiheen potilasohjaus on sidoksissa potilaan fyysiseen ja psyykkiseen vointiin, potilaan odotuksiin ja hoidon etenemiseen sairaalassa. Ohjaus etenee prosessimaisesti alkaen heti potilaan saapuessa hoitoyksikköön ja jatkuen fyysisesti epävakaan potilaan ohjauksen ja sepelvaltimotoimenpiteeseen liittyvän ohjauksen erityispiirteillä. Hoidon edetessä ohjauksessa keskitytään akuuttiin sydäninfarktiin sairastumiseen ja uuden sydäntapahtuman ennaltaehkäisyyn liittyvään ohjaukseen.
Potilasohjauksen toteutumista estävät tekijät voidaan jakaa potilaaseen, sairaanhoitajaan ja hoitoympäristöön liittyviin tekijöihin. Potilaaseen liittyvistä tekijöistä tärkeimpiä ovat potilaan fyysisen ja psyykkisen voinnin hauraus, jotka vaikeuttavat ohjauksen toteuttamista ja sen ymmärtämistä sairaalahoidon alkuvaiheessa. Merkittävin sairaanhoitajaan liittyvä este ohjaukselle on sairaanhoitajan työhön liittyvä kiire. Hoitoympäristönä sydänvalvontayksikkö on levoton ja haasteellinen ympäristö potilasohjaukselle.