Viikonpäivä- ja vuorokaudenaikailmiöt valuuttamarkkinoilla : Empiirinen tutkimus ja Visegrad- ja Pohjoismaiden spot-markkinalla
Kettunen, Henrik (2019-06-28)
Viikonpäivä- ja vuorokaudenaikailmiöt valuuttamarkkinoilla : Empiirinen tutkimus ja Visegrad- ja Pohjoismaiden spot-markkinalla
Kettunen, Henrik
(28.06.2019)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019081223914
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019081223914
Tiivistelmä
Valuuttakurssien käyttäytymistä on perinteisesti yritetty selittää kansantalouden perustekijöiden, kuten korkoerojen, avulla, mutta laihoin tuloksin. 1980-luvulla kehittynyt mikrorakenneteoria pyrkii kuvaamaan valuuttakurssien käyttäytymistä tarkemmin ottamalla huomioon varsinaisen kaupankäynnin ominaispiirteet. Kaupankäynti saattaa vaikuttaa valuuttakurssien käyttäytymiseen esimerkiksi siten, että likviditeetin kysyntä ja tarjonta kasautuvat tiettyjen viikonpäivien tai vuorokaudenaikojen ympärille, mikä puolestaan siirtää valuutan tasapainohintaa ylös- tai alaspäin.
Aikaisemmassa kirjallisuudessa valuuttakurssien on havaittu käyttäytyvän eri tavoin eri viikonpäivinä ja vuorokaudenaikoina. Tämä tutkimus pyrkii luomaan uutta tietoa näistä ilmiöistä selvittämällä, esiintyykö aikaisemmissa tutkimuksissa merkittävimmillä valuuttapareilla havaitut ilmiöt myös vähemmän tutkituissa valuutoissa ja tuoreemmalla aineistolla. Tutkittavat valuutat ovat Pohjoismaista Norjan kruunu ja Ruotsin kruunu sekä Visegrad-maista Unkarin forintti, Puolan zloty ja Tšekin koruna. Lisäksi tutkimuksessa on mukana Yhdysvaltain dollari ja euro.
Tutkimuksen empiirinen osa toteutetaan dummy-regressiota, GARCH(1,1)-regressiota sekä Wilcoxonin merkittyjen sijalukujen testiä käyttäen. Aineistona on päivätason havainnot valuuttakursseista vuosilta 1999–2019 sekä tuntitason havainnot 150 kaupankäyntipäivältä vuodenvaihteessa 2018–2019. Tutkimus osoittaa, että viikonpäiväilmiötä esiintyy yhä 2000-luvullakin. Tutkitut valuutat vahvistuvat maanantaisin etenkin keskiviikkoa ja perjantaita enemmän euroa vastaan. Ilmiö on taloudellisesti merkityksellinen ja ero tuotoissa on jopa yli 20 % vuodessa. Vuorokaudenajalla ei havaita olevan minkäänlaista vaikutusta valuuttojen tuottoihin, mikä poikkeaa selvästi aikaisempien tutkimusten tuloksista. Myöhemmissä tutkimuksissa esitetään tutkittavaksi muun muassa kaupankäyntistrategiaa, jossa valuuttaan sijoitetaan viikonlopun yli valuutanvaihtosopimuksen avulla.
Aikaisemmassa kirjallisuudessa valuuttakurssien on havaittu käyttäytyvän eri tavoin eri viikonpäivinä ja vuorokaudenaikoina. Tämä tutkimus pyrkii luomaan uutta tietoa näistä ilmiöistä selvittämällä, esiintyykö aikaisemmissa tutkimuksissa merkittävimmillä valuuttapareilla havaitut ilmiöt myös vähemmän tutkituissa valuutoissa ja tuoreemmalla aineistolla. Tutkittavat valuutat ovat Pohjoismaista Norjan kruunu ja Ruotsin kruunu sekä Visegrad-maista Unkarin forintti, Puolan zloty ja Tšekin koruna. Lisäksi tutkimuksessa on mukana Yhdysvaltain dollari ja euro.
Tutkimuksen empiirinen osa toteutetaan dummy-regressiota, GARCH(1,1)-regressiota sekä Wilcoxonin merkittyjen sijalukujen testiä käyttäen. Aineistona on päivätason havainnot valuuttakursseista vuosilta 1999–2019 sekä tuntitason havainnot 150 kaupankäyntipäivältä vuodenvaihteessa 2018–2019. Tutkimus osoittaa, että viikonpäiväilmiötä esiintyy yhä 2000-luvullakin. Tutkitut valuutat vahvistuvat maanantaisin etenkin keskiviikkoa ja perjantaita enemmän euroa vastaan. Ilmiö on taloudellisesti merkityksellinen ja ero tuotoissa on jopa yli 20 % vuodessa. Vuorokaudenajalla ei havaita olevan minkäänlaista vaikutusta valuuttojen tuottoihin, mikä poikkeaa selvästi aikaisempien tutkimusten tuloksista. Myöhemmissä tutkimuksissa esitetään tutkittavaksi muun muassa kaupankäyntistrategiaa, jossa valuuttaan sijoitetaan viikonlopun yli valuutanvaihtosopimuksen avulla.