SATUTTAVA SISARUUS : Sisällönanalyysi sisarusten välistä väkivaltaa kokeneiden viesteistä Internetin keskustelupalstoilla
Ylätalo, Oona (2019-08-15)
SATUTTAVA SISARUUS : Sisällönanalyysi sisarusten välistä väkivaltaa kokeneiden viesteistä Internetin keskustelupalstoilla
(15.08.2019)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019081924586
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019081924586
Tiivistelmä
Olen tarkastellut tässä pro gradu -tutkielmassa sisarusten välistä väkivaltaa ja sitä, miten sisarusten välisen väkivallan uhrit ovat kokeneet heidän perheensä tai muiden perheen ulkopuolisten henkilöiden suhtautuneen väkivaltaan ja mitä sisarusten välisen väkivallan uhrit ovat kertoneet väkivaltaan saamastaan tai hakemastaan avusta. Tutkielman tutkimusprosessi on ollut laadullinen ja sen teoreettismetodologinen viitekehys on perustunut fenomenologis-hermeneuttiseen lähestymistapaan. Sisarusten välinen väkivalta on määrittynyt tässä tutkimuksessa väkivallaksi, joka tapahtuu sisarussuhteissa. Väkivalta on voinut olla niin henkistä, fyysistä kuin seksuaalistakin väkivaltaa. Sisarusten välinen väkivalta on myös yksi perheväkivallan muodoista. Tutkielmani aineisto koostui suomalaisille Internetin keskustelupalstoille vuosina 2007-2018 kirjoitetuista viesteistä, jotka keräsin Internetistä 9.11.2018. Löytämäni viestiketjut ovat peräisin Tukinet.net, Vauva.fi, Meidänperhe.fi, Kodinkuvalehti.fi, Kaksplus.fi, Demi.fi ja Suomi24.fi -sivustoilta. Tutkielman lopullinen aineisto oli 55 sivua pitkä ja se koostui 188 kappaleesta keskustelu-kommentteja. Keskustelupalstojen viestien valinnassa käytin rajauksena uhripositiota. Tutkielman analyysiosuus on toteutettu aineistolähtöisenä sisällönanalyysinä.
Tehdyn analyysin perusteella suhtautumistavat sisarusten välistä väkivaltaa kohtaan näyttäytyivät pääasiassa hyväksyvinä, normalisoivina ja vähättelevinä. Väkivaltaa on pidetty jossain tapauksissa oikeutettuna ja uhrien omana syynä. Lisäksi osassa tapauksista molempien sisarusten tulkittiin olleen yhtä lailla vastuussa väkivallasta. Vain muutamat väkivaltaa kokeneet kirjoittivat väkivallan aktiivisesta tuomitsemisesta. Väkivaltaan on liittynyt myös välinpitämättömyyttä ja väkivallan on annettu jatkua. Uhrien kohtaamaa väkivaltaa ja sen vakavuutta on myös mitätöity tai väkivaltaa ei ole uskottu tapahtuneen ollenkaan. Väkivaltaiseen käytökseen on myös suhtauduttu useissa tapauksissa normaalina sisarussuhteisiin kuuluvana asiana. Avun hakeminen ja saaminen näyttäytyivät analyysin perusteella kompleksisina: Vaikka apua oltiin haettu, sitä ei oltu suuressa osassa tapauksista saatu. Lisäksi apua ei oltu pystytty tai haluttu hakea ja avun hakemisen hyödyllisyys oltiin koettu turhaksi useiden siihen liittyneiden pettymysten jälkeen. Apua oli jäänyt hakematta myös tiedon puutteen, pelon, tilanteiden ja tunteiden välttelyn sekä turtuneisuuden vuoksi. Häpeä, syyllisyys ja hiljaa pysymiseen kannustaminen olivat johtaneet myös uhrien kohdalla vaikenemiseen.
Tehdyn analyysin perusteella suhtautumistavat sisarusten välistä väkivaltaa kohtaan näyttäytyivät pääasiassa hyväksyvinä, normalisoivina ja vähättelevinä. Väkivaltaa on pidetty jossain tapauksissa oikeutettuna ja uhrien omana syynä. Lisäksi osassa tapauksista molempien sisarusten tulkittiin olleen yhtä lailla vastuussa väkivallasta. Vain muutamat väkivaltaa kokeneet kirjoittivat väkivallan aktiivisesta tuomitsemisesta. Väkivaltaan on liittynyt myös välinpitämättömyyttä ja väkivallan on annettu jatkua. Uhrien kohtaamaa väkivaltaa ja sen vakavuutta on myös mitätöity tai väkivaltaa ei ole uskottu tapahtuneen ollenkaan. Väkivaltaiseen käytökseen on myös suhtauduttu useissa tapauksissa normaalina sisarussuhteisiin kuuluvana asiana. Avun hakeminen ja saaminen näyttäytyivät analyysin perusteella kompleksisina: Vaikka apua oltiin haettu, sitä ei oltu suuressa osassa tapauksista saatu. Lisäksi apua ei oltu pystytty tai haluttu hakea ja avun hakemisen hyödyllisyys oltiin koettu turhaksi useiden siihen liittyneiden pettymysten jälkeen. Apua oli jäänyt hakematta myös tiedon puutteen, pelon, tilanteiden ja tunteiden välttelyn sekä turtuneisuuden vuoksi. Häpeä, syyllisyys ja hiljaa pysymiseen kannustaminen olivat johtaneet myös uhrien kohdalla vaikenemiseen.