Suomi-Venäjä-Seuran Turun osaston historia
Koljonen, Ekaterina (2019-05-06)
Suomi-Venäjä-Seuran Turun osaston historia
Koljonen, Ekaterina
(06.05.2019)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019082926102
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019082926102
Kuvaus
Henkilön aikaisempi nimi:
Sudarinen, Ekaterina
Sudarinen, Ekaterina
Tiivistelmä
Tässä tutkielmassa tarkastellaan Suomi-Venäjä-Seuran Turun osaston historiaa sen perustamisesta vuoden 2017 loppuun asti sekä kronologisesti että kahdeksan toimintatyypin pohjalta. Osaston historian lisäksi esitellään koko Seuran historiaa ja rakennetta sekä lyhyesti vuonna 1940 toiminut Suomen ja Neuvostoliiton rauhan ja ystävyyden seura, jonka toimijoita oli mukana perustamassa nykyistä, vuonna 1944 perustettua yhdistystä.
Tutkimuksen pääasiallisena aineistona toimivat Turussa Kansallisarkistossa sijaitsevat yhdistyksen vanhemmat asiakirjat sekä yhdistyksen sähköisessä muodossa olevat pöytäkirjat ja toimintakertomukset. Seuraa käsitellessä aineistona toimii pääasiassa Kaisa Kinnusen (1998) teos Suomi-Neuvostoliitto-Seuran historia 1944–1974, joka sisältää Aimo Minkkisen katsauksen seuran historiaan vuosina 1975–1991. Lisäksi aineistoa on kerätty lehdistä ja yhdistyksen virallisilta verkkosivuilta sekä haastattelemalla Turun osaston ja Turun piirijärjestön toimijoita.
Tutkimus perustuu historiatutkimuksen metodeihin ja sen tavoitteena on tarkastella yhdistyksen toiminnan vaiheita vuosina 1940 ja 1944-2017. Työssä on käytetty kvalitatiivista tutkimustapaa ja tarkoituksena on käsitellä yhdistystä ja sen toimintaa kunkin ajanjakson kontekstissa. Tutkimuksen kohteena on siis kollektiivi eli Turun osasto kokonaisuudessaan.
Tutkielman päätteeksi todetaan, että vaikka yhdistyksen nimi ja sen toiminta ovat kehittyneet nykyaikaisimmiksi, yhdistyksen perusajatus yhtenäisyydestä ja ystävyys- ja kulttuuritoiminnasta on säilynyt yhdistyksen perustamisesta saakka. Turun osaston toiminta on ollut joitain hiljentymisiä lukuun ottamatta pääosin jatkuvaa ja se on edistänyt koko yhdistyksen tavoitteita. Jatkoa ajatellen Turun osastolla on hyvät mahdollisuudet menestyä, mutta sen pitää olla aktiivinen ja valmis tarvittaessa kehittämään toimintaansa.
Kyseinen pro gradu -tutkielma tulee lisäksi Suomi-Venäjä-Seuran Turun osaston käyttöön historiikkina.
Tutkimuksen pääasiallisena aineistona toimivat Turussa Kansallisarkistossa sijaitsevat yhdistyksen vanhemmat asiakirjat sekä yhdistyksen sähköisessä muodossa olevat pöytäkirjat ja toimintakertomukset. Seuraa käsitellessä aineistona toimii pääasiassa Kaisa Kinnusen (1998) teos Suomi-Neuvostoliitto-Seuran historia 1944–1974, joka sisältää Aimo Minkkisen katsauksen seuran historiaan vuosina 1975–1991. Lisäksi aineistoa on kerätty lehdistä ja yhdistyksen virallisilta verkkosivuilta sekä haastattelemalla Turun osaston ja Turun piirijärjestön toimijoita.
Tutkimus perustuu historiatutkimuksen metodeihin ja sen tavoitteena on tarkastella yhdistyksen toiminnan vaiheita vuosina 1940 ja 1944-2017. Työssä on käytetty kvalitatiivista tutkimustapaa ja tarkoituksena on käsitellä yhdistystä ja sen toimintaa kunkin ajanjakson kontekstissa. Tutkimuksen kohteena on siis kollektiivi eli Turun osasto kokonaisuudessaan.
Tutkielman päätteeksi todetaan, että vaikka yhdistyksen nimi ja sen toiminta ovat kehittyneet nykyaikaisimmiksi, yhdistyksen perusajatus yhtenäisyydestä ja ystävyys- ja kulttuuritoiminnasta on säilynyt yhdistyksen perustamisesta saakka. Turun osaston toiminta on ollut joitain hiljentymisiä lukuun ottamatta pääosin jatkuvaa ja se on edistänyt koko yhdistyksen tavoitteita. Jatkoa ajatellen Turun osastolla on hyvät mahdollisuudet menestyä, mutta sen pitää olla aktiivinen ja valmis tarvittaessa kehittämään toimintaansa.
Kyseinen pro gradu -tutkielma tulee lisäksi Suomi-Venäjä-Seuran Turun osaston käyttöön historiikkina.