Vajaavaltainen kuolinpesän osakas
Sonkkila, Emilia (2019-09-02)
Vajaavaltainen kuolinpesän osakas
(02.09.2019)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019090627210
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019090627210
Tiivistelmä
Tutkielmassa tarkastellaan Suomen holhoustoimijärjestelmää kuolinpesän osakkaana olevan vajaavaltaisen päämiehen edustamisen näkökulmasta. Holhoustoimesta annettu laki (holhoustoimilaki, 442/1999) rajoittaa henkilön itsemääräämisoikeutta suojaamistarkoituksessa. Samalla holhoustoimilaki asettaa päämiehen edunvalvojalle oikeuksia ja velvollisuuksia, joiden mukaisesti edunvalvojan tulee edustaa päämiestään tarvittaessa myös kuolinpesää koskevissa oikeustoimissa. Edunvalvonnalla pyritään turvaamaan niiden ihmisten taloudellisia etuja, jotka eivät siihen itse jostakin syystä kykene.
Holhoustoimilain mukaan alaikäiset ovat suoraan lain nojalla vajaavaltaisia. Lisäksi tuomioistuin voi tarvittaessa erillisellä päätöksellä julistaa myös täysi-ikäisen henkilön vajaavaltaiseksi. Edunvalvonta saatetaan yleiskielessä usein mieltää vanhuuteen liittyväksi käsitteeksi. Kenestä tahansa voi kuitenkin tulla perintökaaren (40/1965) mukaisesti kuolinpesän osakas, ja myös alaikäisellä ja vajaavaltaiseksi julistetuilla on oikeus tulla asianmukaisesti edustetuksi.
Tutkielman tavoitteena on selvittää, minkälaisia erityispiirteitä holhoustoimilainsäädännön soveltaminen tuo kuolinpesän selvitykseen ja sen jakovaiheeseen. Edunvalvoja voi edustaa vajaavaltaista päämiestään kuolinpesän yhteishallinnossa, mikäli hän ei ole lain mukaan esteellinen toimimaan tehtävässään. Edunvalvoja ei myöskään voi tehdä holhoustoimilaissa erikseen määriteltyjä oikeustoimia ilman holhousviranomaisen lupaa. Tällöin myös kuolinpesän oikeustoimien pätevyys riippuu holhousoikeudellisen luvan saamisesta.
Holhoustoimilain mukaan alaikäiset ovat suoraan lain nojalla vajaavaltaisia. Lisäksi tuomioistuin voi tarvittaessa erillisellä päätöksellä julistaa myös täysi-ikäisen henkilön vajaavaltaiseksi. Edunvalvonta saatetaan yleiskielessä usein mieltää vanhuuteen liittyväksi käsitteeksi. Kenestä tahansa voi kuitenkin tulla perintökaaren (40/1965) mukaisesti kuolinpesän osakas, ja myös alaikäisellä ja vajaavaltaiseksi julistetuilla on oikeus tulla asianmukaisesti edustetuksi.
Tutkielman tavoitteena on selvittää, minkälaisia erityispiirteitä holhoustoimilainsäädännön soveltaminen tuo kuolinpesän selvitykseen ja sen jakovaiheeseen. Edunvalvoja voi edustaa vajaavaltaista päämiestään kuolinpesän yhteishallinnossa, mikäli hän ei ole lain mukaan esteellinen toimimaan tehtävässään. Edunvalvoja ei myöskään voi tehdä holhoustoimilaissa erikseen määriteltyjä oikeustoimia ilman holhousviranomaisen lupaa. Tällöin myös kuolinpesän oikeustoimien pätevyys riippuu holhousoikeudellisen luvan saamisesta.