"Samanlaisia ne on syntyessään kaikki" : Ihmisyys ja eläimyys Aki Ollikaisen Nälkävuodessa
Ahtola, Iris (2019-06-18)
"Samanlaisia ne on syntyessään kaikki" : Ihmisyys ja eläimyys Aki Ollikaisen Nälkävuodessa
(18.06.2019)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019090627209
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019090627209
Tiivistelmä
Tutkimuksen tavoitteena on tarkastella ihmisyyden ja eläimyyden olemusta Aki Ollikaisen esikoisromaanissa Nälkävuosi (2012). Kysyn mitä ihmisyys on, kun perustarpeet eivät täyty. Ääriolosuhteet eli tässä tapauksessa nälkävuodet, tarjoaa täydellisen taustan perimmäisten kysymysten esittämiselle ja niiden vastausten löytämiselle.
Teos käsittelee Suomea kohdanneita tuhoisia katovuosia ja erityisesti vuotta 1867. Tarinassa seurataan kahden eri perheen elämää kriisitilanteessa. Kodistaan kerjuulle lähtevän torppariperhe altistuu nälkävuosien kärsimyksille, kun taas Helsingissä elävä Renqvistin perhe seuraa tavallisen kansan kamppailua etäältä. Ihmisyyden olemusta tutkitaankin tässä luonto-kulttuuri -jaottelun, luokkaerojen sekä sukupuolen kautta. Sitä lähestytään lähinnä eläimyyden kautta ja eläimyys nähdään pelottavana, ihmisyyttä uhkaavana ominaisuutena. Käytän ihmisyyden rakentumisen välineenä Giorgio Agambenin antropologista konetta, jossa homo sapiens nähdään lajina, jonka erityispiirteenä on ihmisyyden tunnistus sekä koneena, joka tuottaa tämän tunnistuksen.
Tutkimus tuo esiin sen, että ihmisyys on jotain sellaista, mitä emme suo edes kaikille lajimme edustajille. Kun joku tai jokin asetetaan eläimyyden piiriin, siirrämme sen mahdollisimman kauaksi itsestämme ja oikeutamme sorron sekä hyväksikäytön. Avun antaminen tavalliselle kansalle ei nälkävuosien aikana enää tuntunut niin aiheelliselta, kun päättäjämme alkoivat eläimellistää nälästä kärsiviä ja kerjäläisiä. Historiallisessa romaanissa käydään läpi myös yhteiskunnallisia ongelmia, mutta niidenkin ytimessä on ihmisyys, kun mietitään miten ja ketä olisi syytä auttaa.
Tutkimus suoritetaan posthumanistisessa ja eläintutkimuksellisessa teoriakehyksessä, jossa yritetään luopua antroposentrisestä ajattelutavasta. Vaikka tutkimus keskittyykin ihmisiin ja ihmisyyteen, perustetaan sen siihen ajatukseen, että ihminen on eläin muiden joukossa. Tämä tutkimus tarkastelee sitä, onko ihmisyys jotain erityistä vai pelkästään opeteltua.
Teos käsittelee Suomea kohdanneita tuhoisia katovuosia ja erityisesti vuotta 1867. Tarinassa seurataan kahden eri perheen elämää kriisitilanteessa. Kodistaan kerjuulle lähtevän torppariperhe altistuu nälkävuosien kärsimyksille, kun taas Helsingissä elävä Renqvistin perhe seuraa tavallisen kansan kamppailua etäältä. Ihmisyyden olemusta tutkitaankin tässä luonto-kulttuuri -jaottelun, luokkaerojen sekä sukupuolen kautta. Sitä lähestytään lähinnä eläimyyden kautta ja eläimyys nähdään pelottavana, ihmisyyttä uhkaavana ominaisuutena. Käytän ihmisyyden rakentumisen välineenä Giorgio Agambenin antropologista konetta, jossa homo sapiens nähdään lajina, jonka erityispiirteenä on ihmisyyden tunnistus sekä koneena, joka tuottaa tämän tunnistuksen.
Tutkimus tuo esiin sen, että ihmisyys on jotain sellaista, mitä emme suo edes kaikille lajimme edustajille. Kun joku tai jokin asetetaan eläimyyden piiriin, siirrämme sen mahdollisimman kauaksi itsestämme ja oikeutamme sorron sekä hyväksikäytön. Avun antaminen tavalliselle kansalle ei nälkävuosien aikana enää tuntunut niin aiheelliselta, kun päättäjämme alkoivat eläimellistää nälästä kärsiviä ja kerjäläisiä. Historiallisessa romaanissa käydään läpi myös yhteiskunnallisia ongelmia, mutta niidenkin ytimessä on ihmisyys, kun mietitään miten ja ketä olisi syytä auttaa.
Tutkimus suoritetaan posthumanistisessa ja eläintutkimuksellisessa teoriakehyksessä, jossa yritetään luopua antroposentrisestä ajattelutavasta. Vaikka tutkimus keskittyykin ihmisiin ja ihmisyyteen, perustetaan sen siihen ajatukseen, että ihminen on eläin muiden joukossa. Tämä tutkimus tarkastelee sitä, onko ihmisyys jotain erityistä vai pelkästään opeteltua.