Toimistoympäristön personointi sensoroinnin avulla : tilankäyttäjän arvokokemuksen näkökulma

Abstract

Digitalisaatio muuttaa toimistoympäristöä. Uusilla teknologioilla voidaan luoda kehittynyt ja käyttäjää tukeva ympäristö, sekä vaikuttaa tilankäyttäjän toimistokokemukseen. Toimistoympäristön personoinnilla tilankäyttäjälle voidaan tarjota käyttäjän mieltymyksiä vastaavat toimisto-olosuhteet. Personoinnissa voidaan hyödyntää sensoreita. Sensoridatan perusteella käyttäjälle voidaan tarjota personoituja palveluja. Personoinnista voi muodostua käyttäjälle hyötyjä ja uhrauksia. Ne ovat yhteydessä käyttäjän arvokokemukseen. Lisäksi arvot usein ohjaavat käyttäjien valintoja. Tilankäyttäjien arvonmuodostuksesta ei kuitenkaan ole riittävästi tietoa, eikä personointia ole aikaisemmin tutkittu arvonmuodostuksen näkökulmasta. Tässä tutkimuksessa tutkitaan toimistoympäristön personointia tilankäyttäjän arvonmuodostuksen näkökulmasta. Tutkimuskysymykset ovat: ”Millaisia tekijöitä tilankäyttäjät arvostavat toimistossa? Voidaanko näitä tekijöitä personoida?” ja ”Miten toimistoympäristön personointi on yhteydessä tilankäyttäjän arvokokemukseen?”. Tutkimuksessa käytettiin grounded theory -menetelmää. Menetelmää käytettiin aineiston analysointiin, eikä tarkoituksena ollut tuottaa uutta teoriaa. Tutkimusaineisto koostuu 31 tilankäyttäjän haastattelusta, jotka tehtiin kahdessa eri business park -ympäristössä. Keskeisiksi tuloksiksi nousivat seuraavat asiat. Tilankäyttäjien arvostamia tekijöitä toimistoympäristössä olivat tekniikan suorituskyky, monipuoliset työskentelytilat, valaistus, toimistonäkymä, ergonomia, lämpötila, äänimaailma, esteettömyys ja ilmanlaatu. Näistä voidaan personoida monipuoliset työskentelytilat, valaistus, toimistonäkymä, ergonomia, lämpötila, äänimaailma ja ilmanlaatu. Personointi voi parantaa käyttäjän hyvinvointia ja työskentelyä. Käyttäjät kokivat sensoroinnin vaikuttavan negatiivisesti heidän yksityisyyteensä. Käyttäjät pelkäsivät mahdollista seurantaa ja väärinkäyttöä. Tutkimus lisää tietoa tilankäyttäjien kokemuksista toimistoissa. Aiheesta on vain vähän syvällisiä laadullisia tutkimuksia. Tutkimus lisää kontribuutiota, sillä personointia ei ole aikaisemmissa tutkimuksissa yhdistetty käyttäjän arvokokemukseen. Tämän tutkimuksen johtopäätösten mukaan tilankäyttäjille kannattaa tarjota personointia, mutta personoinnin tulisi toteutua tasolla, joka vaikuttaa positiivisesti tilankäyttäjän arvokokemukseen ja luottamukseen. Tämän tutkimuksen mukaan personoinnissa tulisi määritellä tarkat käytännöt siihen, ketkä voivat käsitellä sensoridataa. Sensoridata kannattaa pitää anonyyminä. Personoinnissa kannattaa hyödyntää tiloihin kiinnitettäviä sensoreita, sillä käyttäjät saattavat jättää käyttämättä käyttäjään kiinnitettävää sensoria. Personoinnilla voidaan vaikuttaa positiivisesti käyttäjän arvokokemukseen, joten esimerkiksi käyttäjän kasvon ilmeiden sensoroinnin hyödyntämistä kannattaa tutkia jatkossa.