Hyppää sisältöön
    • Suomeksi
    • In English
  • Suomeksi
  • In English
  • Kirjaudu
Näytä aineisto 
  •   Etusivu
  • 1. Kirjat ja opinnäytteet
  • Pro gradu -tutkielmat ja diplomityöt sekä syventävien opintojen opinnäytetyöt (rajattu näkyvyys)
  • Näytä aineisto
  •   Etusivu
  • 1. Kirjat ja opinnäytteet
  • Pro gradu -tutkielmat ja diplomityöt sekä syventävien opintojen opinnäytetyöt (rajattu näkyvyys)
  • Näytä aineisto
JavaScript is disabled for your browser. Some features of this site may not work without it.

Syyttäjän vastavalitus

Riuttala, Alma (2019-09-10)

Syyttäjän vastavalitus

Riuttala, Alma
(10.09.2019)
Katso/Avaa
Riuttala_Alma_opinnayte.pdf (662.3Kb)
Lataukset: 

Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Näytä kaikki kuvailutiedot
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019091328165
Tiivistelmä
Syyttäjällä on oikeus vastavalituksen tekemiseen samoin edellytyksin kuin muilla rikosasian
asianosaisilla. Syyttäjän asema vastavalittajana eroaa kuitenkin muista asianosaisista,
sillä syyttäjällä on erilainen rooli rikosprosessissa. Syyttäjä ei aja asiassa omaa etuaan,
vaan vastaa osaltaan sekä rikosoikeudenhoidon onnistumisesta että rikosoikeudellisten
periaatteiden ja perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisesta.

Tutkielman tarkoituksena on selvittää, kuinka syyttäjän erityinen rooli rikosprosessissa
vaikuttaa hänen oikeuteensa tehdä vastavalitus. Tutkimuskysymyksenä on ensinnäkin,
mitä erityispiirteitä vastavalitukseen liittyy, kun vastavalittajana on syyttäjä. Toiseksi selvitetään,
milloin syyttäjän on tehtävä varsinainen valitus ja milloin riittää, että hän varautuu
tekemään vastavalituksen sekä milloin syyttäjän on yksiselitteisesti jätettävä vastavalitus
tekemättä, vaikka vastapuoli on valittanut.

Tutkielma on lainopillinen ja voimassa olevaa oikeutta tutkitaan lainsäädännön, lainvalmisteluaineiston,
oikeuskirjallisuuden, virallisjulkaisujen sekä oikeuskäytännön avulla.
Lisäksi tutkielmassa hyödynnetään oikeusvertailua ruotsalaisen vastavalitussäännöstön
kanssa, jolloin lähteinä käytetään ruotsalaista lainvalmisteluaineistoa ja oikeuskirjallisuutta.
Tutkielmassa havaitaan, että syyttäjän vastavalitusoikeutta rajoittaa erityisesti objektiivisuusperiaate.
Jotta syyttäjä käyttäisi vastavalitusoikeutta periaatteen mukaisesti, on syyttäjän
jätettävä itse valittamatta jostain muusta syystä kuin siitä, että syyttäjä katsoo voivansa
tyytyä käräjäoikeuden asiassa antamaan tuomioon. Lisäksi periaate edellyttää, että
syyttäjä varautuu vastavalituksen tekemiseen jo ennen kuin hän saa tiedon siitä, aikooko
vastapuoli valittaa. Syyttäjä ei milloinkaan saa tehdä vastavalitusta yksin sen vuoksi, että
vastapuoli peruuttaisi oman valituksensa. Toisaalta objektiivisuusperiaate voi joissain tilanteissa
myös velvoittaa syyttäjää vastavalittamaan.

Tutkielmassa todetaan, että syyttäjät vaikuttavat tekevän vastavalituksia verrattain harvoin.
Näin ollen vastavalitusoikeus ei vaikuta reformatio in pejus -kieltoon niin vahvasti
kuin kenties on pelätty. Vastavalitusoikeuden epäyhtenäinen käyttö luo kuitenkin ongelman
syytettyjen oikeusturvan ja yhdenvertaisen kohtelun kannalta, sillä vastaajien on
mahdotonta ennakoida syyttäjän mahdollista halukkuutta vastavalituksen tekemiseen.
Tutkielmassa esitetäänkin, että valtakunnallisen ohjeistuksen laatiminen olisi perusteltua,
esimerkiksi valtakunnansyyttäjänviraston toimesta.
Kokoelmat
  • Pro gradu -tutkielmat ja diplomityöt sekä syventävien opintojen opinnäytetyöt (rajattu näkyvyys) [4859]

Turun yliopiston kirjasto | Turun yliopisto
julkaisut@utu.fi | Tietosuoja | Saavutettavuusseloste
 

 

Tämä kokoelma

JulkaisuajatTekijätNimekkeetAsiasanatTiedekuntaLaitosOppiaineYhteisöt ja kokoelmat

Omat tiedot

Kirjaudu sisäänRekisteröidy

Turun yliopiston kirjasto | Turun yliopisto
julkaisut@utu.fi | Tietosuoja | Saavutettavuusseloste