Pääomasijoitustoimintaa harjoittavan kommandiittiyhtiön äänettömän yhtiömiehen verotus - ratkaisuvaihtoehtoja yleishyödyllisen yhteisön verotuksellisen aseman parantamiseksi
Nieminen, Sanni-Sofia (2019-08-29)
Pääomasijoitustoimintaa harjoittavan kommandiittiyhtiön äänettömän yhtiömiehen verotus - ratkaisuvaihtoehtoja yleishyödyllisen yhteisön verotuksellisen aseman parantamiseksi
(29.08.2019)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019092029223
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019092029223
Tiivistelmä
Tutkimuksen aiheena on pääomasijoitustoimintaa harjoittavan kommandiittiyhtiön äänettömän yhtiömiehen verotus. Erityisesti yleishyödyllisten yhteisöjen asema äänettömänä yhtiömiehenä on tarkastelun alaisena. Yleishyödylliset yhteisöt eivät pysty tällä hetkellä sijoittamaan suoraan kommandiittiyhtiöihin eli pääomarahastoihin, koska niiden saamaa tulo-osuutta verotetaan elinkeinotuloveron perusteella. Tämän takia yhteisöt joutuvat turvautumaan ns. voitonjakolainarakenteeseen, jonka perusteella saadut korkotulot on katsottu KHO 2017:20 -ratkaisun perusteella verovapaiksi. Tutkielman pääasiallisena tarkoituksena on pohtia mahdollisia ratkaisuvaihtoehtoja yleishyödyllisten yhteisöjen verotuksellisen asemaan pääomarahastoissa ja analysoida ratkaisuvaihtoehtojen mahdollista EU:n valtiontukisäännösten vastaisuutta.
Tutkielmassa analysoitiin Eri sijoitusmuotojen verokohtelu -työryhmäraporttia, sen nojalla annettuja lausuntoja sekä oikeuskirjallisuudessa esitettyjä näkökulmia. Näiden lähteiden perusteella yleishyödyllisten yhteisöjen verovapaus on mahdollista toteuttaa joko verovapaus- tai läpivirtausmallin avulla. Verovapausmallin avulla yleishyödylliset yhteisöt vapautettaisiin suoraan elinkeinoverosta niiden saadessaan tulo-osuutensa kommandiittiyhtiömuotoiselta pääomarahastolta. Läpivirtausmallissa jokainen yhtiömies saisi tulo-osuutensa suoraan tulon lähteeltä. Tulo virtaa jokaiselle yhtiömiehelle ilman, että se kulkisi kommandiittiyhtiön läpi ja muodostuisi yleishyödyllisille yhteisöille elinkeinotoiminnaksi katsottavaksi tuloksi. Molempien ratkaisumallien osalta ei valtiontukivastaisuutta synny, kun niitä verrataan suhteessa yleishyödyllisten yhteisöjen muihin sijoitusmuotoihin. Jos vertailu tehdään taas suhteessa kommandiittiyhtiön muihin yhtiömiehiin, saattaa seurauksena olla säännösten valtiontukivastaisuus.
Yleishyödyllisten yhteisöjen sijoitusmuotoepäneutraalisuus olisi korjattava jommankumman yllä mainitun ratkaisumallin perusteella. Ennen mahdollista lainsäädännöllistä muutosta on EU:n valtiontukisääntöjä analysoitava tarkkaan ja mahdollisesti pyydettävä komissiolta näkemys asiaan. Tutkielman pääasiallisena tutkimusmenetelmänä on lainoppi, mutta ratkaisuvaihtoehtoja arvioidaan myös de lege ferenda - näkökulmasta. Tämän lisäksi tutkielmassa on käytetty pienessä määrin empiirisen tutkimusmenetelmän osalta kvantitatiivista tutkimusta.
Tutkielmassa analysoitiin Eri sijoitusmuotojen verokohtelu -työryhmäraporttia, sen nojalla annettuja lausuntoja sekä oikeuskirjallisuudessa esitettyjä näkökulmia. Näiden lähteiden perusteella yleishyödyllisten yhteisöjen verovapaus on mahdollista toteuttaa joko verovapaus- tai läpivirtausmallin avulla. Verovapausmallin avulla yleishyödylliset yhteisöt vapautettaisiin suoraan elinkeinoverosta niiden saadessaan tulo-osuutensa kommandiittiyhtiömuotoiselta pääomarahastolta. Läpivirtausmallissa jokainen yhtiömies saisi tulo-osuutensa suoraan tulon lähteeltä. Tulo virtaa jokaiselle yhtiömiehelle ilman, että se kulkisi kommandiittiyhtiön läpi ja muodostuisi yleishyödyllisille yhteisöille elinkeinotoiminnaksi katsottavaksi tuloksi. Molempien ratkaisumallien osalta ei valtiontukivastaisuutta synny, kun niitä verrataan suhteessa yleishyödyllisten yhteisöjen muihin sijoitusmuotoihin. Jos vertailu tehdään taas suhteessa kommandiittiyhtiön muihin yhtiömiehiin, saattaa seurauksena olla säännösten valtiontukivastaisuus.
Yleishyödyllisten yhteisöjen sijoitusmuotoepäneutraalisuus olisi korjattava jommankumman yllä mainitun ratkaisumallin perusteella. Ennen mahdollista lainsäädännöllistä muutosta on EU:n valtiontukisääntöjä analysoitava tarkkaan ja mahdollisesti pyydettävä komissiolta näkemys asiaan. Tutkielman pääasiallisena tutkimusmenetelmänä on lainoppi, mutta ratkaisuvaihtoehtoja arvioidaan myös de lege ferenda - näkökulmasta. Tämän lisäksi tutkielmassa on käytetty pienessä määrin empiirisen tutkimusmenetelmän osalta kvantitatiivista tutkimusta.