KAHVINJUONNIN YHTEYDET UNEN PITUUTEEN LASERI-TUTKIMUKSESSA
Lahti, Juuso (2019-07-03)
KAHVINJUONNIN YHTEYDET UNEN PITUUTEEN LASERI-TUTKIMUKSESSA
Lahti, Juuso
(03.07.2019)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019100331076
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019100331076
Tiivistelmä
Kahvin sisältämä kofeiini pidentää nukahtamisaikaa ja lyhentää unen kestoa erityisesti nautittuna lähellä nukkumaanmenoa. Kahvinjuonnin ja unen pituuden välillä on osoitettu olevan käänteinen yhteys kofeiiniherkillä ihmisillä. Tämän lisäksi kahvinjuonti voi aiheuttaa unettomuutta, mikä on yhteydessä esimerkiksi kohonneeseen lihavuuden, tyypin 2 diabeteksen, korkean verenpaineen ja sepelvaltimotaudin ilmenemiseen.
Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tutkia keski-ikäisten suomalaisten kahvin kulutuksen ja unen pituuden välistä yhteyttä. Tutkimusjoukko koostui 2038:sta 34- 49-vuotiaasta henkilöstä, jotka osallistuivat pitkittäisen, väestöpohjaisen Lasten Sepelvaltimotaudin Riskitekijät (LASERI) -tutkimuksen 31-vuotisseurantaan vuonna 2011. Kahvin kulutuksen ja unen pituuden lisäksi tutkittavat raportoivat terveydentilaansa, elintapoihinsa ja sosioekonomisiin tekijöihin liittyviä tietoja. Kahvin kulutuksen ja unen pituuden välisiä yhteyksiä tutkittiin tilastollisilla monimuuttujamalleilla, joissa huomioitiin tutkittavaa yhteyttä mahdollisesti sekoittavat tekijät. Kaikki tilastolliset mallit vakioitiin tutkittavan iällä ja sukupuolella. Tämän jälkeen monimuuttujamallit muodostettiin huomioiden ensin erillisissä malleissa: 1) sosioekonomiset, 2) psykologiset ja 3) elintapoihin liittyvät tekijät. Tämän jälkeen muodostettiin malli, jossa huomioitiin kaikki edellä mainitut sekoittavat tekijät. Tässä tutkimuksessa tutkimushenkilöt jaettiin 1) vähän (<2 kupillista/vrk), 2) keskimääräisesti (2-5 kupillista/vrk) ja 3) runsaasti (>5 kupillista/vrk) kahvia juovien ryhmiin.
Miehet ja naiset erosivat tilastollisesti merkitsevästi kahvin kulutuksen ja unen pituuden suhteen. Sosioekonomiset riskitekijät huomioivassa mallissa kahvin kulutuksen ja unen pituuden välillä oli käänteinen yhteys. Verrattuna vähän kahvia juoviin henkilöihin sekä keskimääräisesti että runsaasti kahvia juovat henkilöt nukkuvat vähemmän. Muut sekoittavat tekijät huomioivissa malleissa kahvin kulutuksella ei ollut itsenäistä yhteyttä unen pituuteen. Kaikki sekoittavat tekijät huomioivassa mallissa itsenäinen käänteinen yhteys unen pituuteen havaittiin olevan naissukupuolella, masennuksella, ahdistuksella ja työssäkäynnillä.
Vaikka kahvin sisältämällä kofeiinilla on aiemmin ajateltu olevan haitallisia vaikutuksia unen pituuteen, tässä tutkimuksessa näitä yhteyksiä ei havaittu, kun huomioitiin useita mahdollisia kahvin kulutuksen ja unen pituuden välistä yhteyttä sekoittavia tekijöitä. Tämän tutkimuksen tulosten mukaan kohtuullisesti käytettynä kahvi on unen pituuden kannalta turvallinen juoma. Kahvin kulutuksen ohella olisikin tärkeää keskittyä myös muiden unettomuuden riskitekijöiden, kuten mielenterveyden ongelmien hoitamiseen.
Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tutkia keski-ikäisten suomalaisten kahvin kulutuksen ja unen pituuden välistä yhteyttä. Tutkimusjoukko koostui 2038:sta 34- 49-vuotiaasta henkilöstä, jotka osallistuivat pitkittäisen, väestöpohjaisen Lasten Sepelvaltimotaudin Riskitekijät (LASERI) -tutkimuksen 31-vuotisseurantaan vuonna 2011. Kahvin kulutuksen ja unen pituuden lisäksi tutkittavat raportoivat terveydentilaansa, elintapoihinsa ja sosioekonomisiin tekijöihin liittyviä tietoja. Kahvin kulutuksen ja unen pituuden välisiä yhteyksiä tutkittiin tilastollisilla monimuuttujamalleilla, joissa huomioitiin tutkittavaa yhteyttä mahdollisesti sekoittavat tekijät. Kaikki tilastolliset mallit vakioitiin tutkittavan iällä ja sukupuolella. Tämän jälkeen monimuuttujamallit muodostettiin huomioiden ensin erillisissä malleissa: 1) sosioekonomiset, 2) psykologiset ja 3) elintapoihin liittyvät tekijät. Tämän jälkeen muodostettiin malli, jossa huomioitiin kaikki edellä mainitut sekoittavat tekijät. Tässä tutkimuksessa tutkimushenkilöt jaettiin 1) vähän (<2 kupillista/vrk), 2) keskimääräisesti (2-5 kupillista/vrk) ja 3) runsaasti (>5 kupillista/vrk) kahvia juovien ryhmiin.
Miehet ja naiset erosivat tilastollisesti merkitsevästi kahvin kulutuksen ja unen pituuden suhteen. Sosioekonomiset riskitekijät huomioivassa mallissa kahvin kulutuksen ja unen pituuden välillä oli käänteinen yhteys. Verrattuna vähän kahvia juoviin henkilöihin sekä keskimääräisesti että runsaasti kahvia juovat henkilöt nukkuvat vähemmän. Muut sekoittavat tekijät huomioivissa malleissa kahvin kulutuksella ei ollut itsenäistä yhteyttä unen pituuteen. Kaikki sekoittavat tekijät huomioivassa mallissa itsenäinen käänteinen yhteys unen pituuteen havaittiin olevan naissukupuolella, masennuksella, ahdistuksella ja työssäkäynnillä.
Vaikka kahvin sisältämällä kofeiinilla on aiemmin ajateltu olevan haitallisia vaikutuksia unen pituuteen, tässä tutkimuksessa näitä yhteyksiä ei havaittu, kun huomioitiin useita mahdollisia kahvin kulutuksen ja unen pituuden välistä yhteyttä sekoittavia tekijöitä. Tämän tutkimuksen tulosten mukaan kohtuullisesti käytettynä kahvi on unen pituuden kannalta turvallinen juoma. Kahvin kulutuksen ohella olisikin tärkeää keskittyä myös muiden unettomuuden riskitekijöiden, kuten mielenterveyden ongelmien hoitamiseen.