Munchausen by Proxy -oireyhtymä (lapsen lääketieteellinen kaltoinkohtelu) moniammatillisen työryhmän haasteena
Kiviranta, Jenna (2019-09-11)
11.09.2019
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019100331140
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019100331140
Tiivistelmä
Lasten kaltoinkohtelu on huolestuttava ja ajankohtainen lastensuojelullinen ongelma. Lasten kaltoinkohtelun muodoista emotionaalinen ja fyysinen kaltoinkohtelu sekä laiminlyönti ovat yleisesti tunnettuja asioita, joihin osataan puuttua. Käsittelin tutkielmassani vähemmän tunnettua ja erityisen vakavaa kaltoinkohtelun muotoa, Munchausen by Proxy -oireyhtymää, jossa huoltajan asemassa oleva aikuinen sepittää tai aiheuttaa lapselle tahallisesti sairauteen viittaavia oireita. Tämän tutkielman tarkoituksena oli selvittää moniammatillisen työryhmän eri ammattilaisten tehtäviä Munchausen by Proxy -tapauksissa.
Tutkielmani aineisto koostui kolmen suomalaisessa yliopistosairaalassa työskentelevän lastenlääkärin haastatteluista. Tarkastelun kohteena oli, miten Munchausen by Proxy -oireyhtymä näkyy suomalaisessa terveydenhuollossa ja miten siihen on puututtu moniammatillisessa työryhmässä. Lisäksi tarkastelin lastensuojelun ja sosiaalityön tehtäviä tapausten selvittämisessä. Käytin aineiston analysoinnissa laadullista sisällönanalyysia.
Tutkielmani tulosten perusteella Munchausen by Proxy -oireyhtymä on Suomessa harvinainen. Jokainen haastateltava oli joko itse työskennellyt ainakin yhden tapauksen parissa tai kuullut työssään sairaalassa Munchausen by Proxy -tapauksista, vaikka ei itse ollut uhreja tutkinut tai hoitanut. Kaikkien haastateltujen lääkäreiden mukaan Munchausen by Proxy -tapausten selvittäminen vaatii moniammatillista yhteistyötä ja kaksi lääkäreistä kertoi, että sairaalassa tämän kaltaisia tapauksia on selvitetty ohjaamalla lapsi kahden viikon osastohoitojaksolle. Sosiaalityöllä ja lastensuojelulla nähtiin olevan tärkeitä tehtäviä tapausten selvittämisessä, mutta lastensuojeluilmoitus ei ole kahden haastatellun lääkärin kokemusten mukaan aina johtanut asianmukaisiin selvityksiin ja toimenpiteisiin. Sosiaalityöntekijät tarvitsevat lisää tietoa Munchausen by Proxy -oireyhtymästä. Lääkärit toivat esiin tarpeen lisätä yhteistyötä ja vuoropuhelua niin sosiaali- ja terveyspalveluiden välillä kuin terveyspalveluiden sisälläkin.
Tutkielmani aineisto koostui kolmen suomalaisessa yliopistosairaalassa työskentelevän lastenlääkärin haastatteluista. Tarkastelun kohteena oli, miten Munchausen by Proxy -oireyhtymä näkyy suomalaisessa terveydenhuollossa ja miten siihen on puututtu moniammatillisessa työryhmässä. Lisäksi tarkastelin lastensuojelun ja sosiaalityön tehtäviä tapausten selvittämisessä. Käytin aineiston analysoinnissa laadullista sisällönanalyysia.
Tutkielmani tulosten perusteella Munchausen by Proxy -oireyhtymä on Suomessa harvinainen. Jokainen haastateltava oli joko itse työskennellyt ainakin yhden tapauksen parissa tai kuullut työssään sairaalassa Munchausen by Proxy -tapauksista, vaikka ei itse ollut uhreja tutkinut tai hoitanut. Kaikkien haastateltujen lääkäreiden mukaan Munchausen by Proxy -tapausten selvittäminen vaatii moniammatillista yhteistyötä ja kaksi lääkäreistä kertoi, että sairaalassa tämän kaltaisia tapauksia on selvitetty ohjaamalla lapsi kahden viikon osastohoitojaksolle. Sosiaalityöllä ja lastensuojelulla nähtiin olevan tärkeitä tehtäviä tapausten selvittämisessä, mutta lastensuojeluilmoitus ei ole kahden haastatellun lääkärin kokemusten mukaan aina johtanut asianmukaisiin selvityksiin ja toimenpiteisiin. Sosiaalityöntekijät tarvitsevat lisää tietoa Munchausen by Proxy -oireyhtymästä. Lääkärit toivat esiin tarpeen lisätä yhteistyötä ja vuoropuhelua niin sosiaali- ja terveyspalveluiden välillä kuin terveyspalveluiden sisälläkin.