Lapuan liike ja maakunnan äänet : Lapuan liikkeen julkisuuskuva Etelä-Pohjanmaan maakuntalehdissä 1929-1932
Mäenpää, Mikko (2019-09-10)
Lapuan liike ja maakunnan äänet : Lapuan liikkeen julkisuuskuva Etelä-Pohjanmaan maakuntalehdissä 1929-1932
Mäenpää, Mikko
(10.09.2019)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019092429678
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019092429678
Tiivistelmä
Tutkimuksessa tutkitaan Lapuan liikkeen julkisuuskuvaa Etelä-Pohjanmaan kahdessa
suurimmassa ja kilpailevissa maakuntalehdissä, Ilkassa ja Vaasassa. Aikarajaus
tutkimukselle on 1.11.1929−30.4.1932. Ilkkaa pidettiin tutkimusajankohtana
Maalaisliiton pää-äänenkäyttäjänä ja Vaasa puolestaan oli Kokoomuksen suuntaan
kallellaan. Lehtien kirjoitukset henkilöityivät vahvasti päätoimittajiinsa, Vaasan Jaakko
Ikolaan ja Ilkan Artturi Leinoseen. Päätoimittajien vahvasti harrastama pakinakulttuuri
antaa hedelmällisen tutkimusastelman tutkimukselle. Tutkimuksen tehtävänä on selvittää
miten Lapuan liikkeen julkisuuskuva erosi toisistaan Vaasassa ja Ilkassa ja miten tämä
julkisuuskuva muuttui tutkimusajankohtana. Lisäksi tutkitaan Lapuan liikkeeseen
liittyvien kirjoitusten määrää lehtien sivuilla.
Tutkimuksen metodina on käytetty historiallis-kvalitatiivista sekä kvantitatiivista
menetelmää. Tutkimuksessa on kiinnitetty myös erityistä huomiota lehtien käyttämään
retoriikkaan ja sananvalintoihin. Lehdet kirjoittivat paljon Lapuan liikkeestä ja kaikki
kirjoitukset ovat vaikuttaneet Lapuan liikkeen julkisuuskuvaan ja ne yhdessä
muodostuvat sen kuvan, millaisena Lapuan liike lehtien sivuilla näyttäytyy.
Tutkimusajanjakson alussa kummatkin lehdet suhtautuivat Lapuan liikkeeseen
positiivisen innostuneesti, tosin väkivaltaisuudet tuomittiin. Lehtien sivuilla Lapuan
liikkeen julkisuuskuva oli positiivista. Väkivaltaisuuksien lisääntyessä ja erityisesti
presidentti Ståhlbergin kyydityksen myötä Ilkka suhtautui Lapuan liikkeeseen
negatiivisesti. Vaasa puolestaan ymmärsi Lapuan liikkeen tekoja ja toimintatapoja aina
Mäntsälän kapinaakin myöten. Lopulta Ilkka vaati liikkeen lakkauttamista ja Vaasa näki
liikkeen saavutukset merkittävinä.
suurimmassa ja kilpailevissa maakuntalehdissä, Ilkassa ja Vaasassa. Aikarajaus
tutkimukselle on 1.11.1929−30.4.1932. Ilkkaa pidettiin tutkimusajankohtana
Maalaisliiton pää-äänenkäyttäjänä ja Vaasa puolestaan oli Kokoomuksen suuntaan
kallellaan. Lehtien kirjoitukset henkilöityivät vahvasti päätoimittajiinsa, Vaasan Jaakko
Ikolaan ja Ilkan Artturi Leinoseen. Päätoimittajien vahvasti harrastama pakinakulttuuri
antaa hedelmällisen tutkimusastelman tutkimukselle. Tutkimuksen tehtävänä on selvittää
miten Lapuan liikkeen julkisuuskuva erosi toisistaan Vaasassa ja Ilkassa ja miten tämä
julkisuuskuva muuttui tutkimusajankohtana. Lisäksi tutkitaan Lapuan liikkeeseen
liittyvien kirjoitusten määrää lehtien sivuilla.
Tutkimuksen metodina on käytetty historiallis-kvalitatiivista sekä kvantitatiivista
menetelmää. Tutkimuksessa on kiinnitetty myös erityistä huomiota lehtien käyttämään
retoriikkaan ja sananvalintoihin. Lehdet kirjoittivat paljon Lapuan liikkeestä ja kaikki
kirjoitukset ovat vaikuttaneet Lapuan liikkeen julkisuuskuvaan ja ne yhdessä
muodostuvat sen kuvan, millaisena Lapuan liike lehtien sivuilla näyttäytyy.
Tutkimusajanjakson alussa kummatkin lehdet suhtautuivat Lapuan liikkeeseen
positiivisen innostuneesti, tosin väkivaltaisuudet tuomittiin. Lehtien sivuilla Lapuan
liikkeen julkisuuskuva oli positiivista. Väkivaltaisuuksien lisääntyessä ja erityisesti
presidentti Ståhlbergin kyydityksen myötä Ilkka suhtautui Lapuan liikkeeseen
negatiivisesti. Vaasa puolestaan ymmärsi Lapuan liikkeen tekoja ja toimintatapoja aina
Mäntsälän kapinaakin myöten. Lopulta Ilkka vaati liikkeen lakkauttamista ja Vaasa näki
liikkeen saavutukset merkittävinä.