OECD:n BEPS-hanke ja EU:n veronkiertodirektiivi
Huhtala, Katariina (2019-09-10)
OECD:n BEPS-hanke ja EU:n veronkiertodirektiivi
Huhtala, Katariina
(10.09.2019)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019100331107
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019100331107
Tiivistelmä
OECD aloitti vuonna 2013 BEPS-hankkeen (Base Erosion and Profit Shifting), jolla pyritään uudistamaan kansainvälistä yritysverojärjestelmää. Useat valtiot ovat sitoutuneet noudattamaan hankkeessa annettuja suosituksia, joiden avulla pyritään ehkäisemään veropohjan rapautumista ja siirtohinnoittelua.
Euroopan unionissa BEPS-hankkeen implementointi halutaan toteuttaa koordinoidusti, jotta sisämarkkinoiden tehokkuus ja toiminta voidaan varmistaa. Jäsenvaltioiden yksittäiset toimenpiteet hankkeen implementoimiseksi saattaisivat johtaa sisämarkkinoiden hajautumiseen, minkä seurauksena sisämarkkinoiden toiminta häiriintyisi. Olennaista on muutenkin pyrkiä ratkaisemaan aggressiiviseen verosuunnitteluun ja verojen kiertämiseen liittyviä ongelmia unionin tasolla niin lyhyellä kuin pitkällä välillä.
Vastauksena tarpeeseen toisaalta implementoida BEPS-hanketta yhdenmukaisesti ja toisaalta toteuttaa muita lyhyellä aikavälillä tarvittavia toimenpiteitä neuvosto antoi vuonna 2016 ehdotuksen verojen kiertämistä ehkäisevästä paketista, johon sisältyi myös ehdotus verojen kiertämistä ehkäisevästä direktiivistä. Tämän direktiivin on tullut olla pääasiallisesti sovellettavaa oikeutta 1 tammikuuta 2019 lähtien. Direktiivi nosti esille myös kysymyksen siitä, ylittikö Euroopan unioni mahdollisesti toimivaltansa sen säätäessään.
Tutkielmassa tarkastellaan sitä, miten BEPS-hanketta on implementoitu verojen kiertämistä ehkäisevän direktiivin avulla. Tarkoituksena on selvittää direktiivin asemaa toisaalta BEPS-hankkeen implementoinnin välineenä ja toisaalta EU:n toimena verojen kiertämisen ehkäisemiseksi. Tämän lisäksi tutkielmassa tarkastellaan direktiivin suhdetta EU:n toimivaltaan erityisesti toissijaisuusperiaatteeseen noudattamisen näkökulmasta.
Euroopan unionissa BEPS-hankkeen implementointi halutaan toteuttaa koordinoidusti, jotta sisämarkkinoiden tehokkuus ja toiminta voidaan varmistaa. Jäsenvaltioiden yksittäiset toimenpiteet hankkeen implementoimiseksi saattaisivat johtaa sisämarkkinoiden hajautumiseen, minkä seurauksena sisämarkkinoiden toiminta häiriintyisi. Olennaista on muutenkin pyrkiä ratkaisemaan aggressiiviseen verosuunnitteluun ja verojen kiertämiseen liittyviä ongelmia unionin tasolla niin lyhyellä kuin pitkällä välillä.
Vastauksena tarpeeseen toisaalta implementoida BEPS-hanketta yhdenmukaisesti ja toisaalta toteuttaa muita lyhyellä aikavälillä tarvittavia toimenpiteitä neuvosto antoi vuonna 2016 ehdotuksen verojen kiertämistä ehkäisevästä paketista, johon sisältyi myös ehdotus verojen kiertämistä ehkäisevästä direktiivistä. Tämän direktiivin on tullut olla pääasiallisesti sovellettavaa oikeutta 1 tammikuuta 2019 lähtien. Direktiivi nosti esille myös kysymyksen siitä, ylittikö Euroopan unioni mahdollisesti toimivaltansa sen säätäessään.
Tutkielmassa tarkastellaan sitä, miten BEPS-hanketta on implementoitu verojen kiertämistä ehkäisevän direktiivin avulla. Tarkoituksena on selvittää direktiivin asemaa toisaalta BEPS-hankkeen implementoinnin välineenä ja toisaalta EU:n toimena verojen kiertämisen ehkäisemiseksi. Tämän lisäksi tutkielmassa tarkastellaan direktiivin suhdetta EU:n toimivaltaan erityisesti toissijaisuusperiaatteeseen noudattamisen näkökulmasta.