Terveiden ikääntyneiden henkilöiden suoriutuminen abstrakteja ja konkreettisia sanoja sisältävistä semanttisista sanasujuvuustehtävistä
Hytönen, Iida (2019-09-12)
Terveiden ikääntyneiden henkilöiden suoriutuminen abstrakteja ja konkreettisia sanoja sisältävistä semanttisista sanasujuvuustehtävistä
Hytönen, Iida
(12.09.2019)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019101733560
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019101733560
Tiivistelmä
Tämän pro gradu -tutkielman aiheena on terveiden ikääntyneiden henkilöiden suoriutuminen semanttisen sanasujuvuuden tehtävistä abstraktien ja konkreettisten sanakategorioiden osalta. Aihe on tärkeä, koska sanasujuvuustehtävät lukeutuvat käytetyimpiin menetelmiin, kun tutkitaan henkilön kognitiivista suoriutumista esimerkiksi aivovaurion jälkeen. On tärkeää tietää, miten suoriutuminen voi mahdollisesti vaihdella erilaisten kategorioiden välillä. Terveiden ikääntyneiden henkilöiden suoriutumista tutkimalla saadaan myös aiheesta tärkeää normiaineistoa. Suomen kielellä ei ole saatavilla juuri tietoa abstraktien sanojen tuottoa vaativasta sanasujuvuudesta varsinkaan ikääntyneillä henkilöillä. Tutkimuksessa saadun tiedon perusteella voidaan kehittää kattavampia arviointi- ja kuntoutusmenetelmiä.
Tutkimuksen aineisto kerättiin 12:lta tuttavien kautta rekrytoidulta 60–79¬-vuotiaalta terveeltä henkilöltä. Sisäänottokriteereinä tutkittavilla oli, että he olivat äidinkieleltään suomenkielisiä ja sellaisia normaalipuhujiksi katsottavia henkilöitä, joilla ei ollut mitään puheen tuottoon tai ymmärtämiseen vaikuttavaa neurologista sairautta. Lisäksi tutkittavien tuli saada vähintään 27 pistettä MMSE-muistitutkimuksesta. Tällä pyrittiin ottamaan aineistoon mukaan vain henkilöt, joilla ei MMSE-tutkimuksessa todettu selkeää kognitiivista heikentymistä. Tutkittavat suorittivat kukin semanttisen sanasujuvuuden tehtävän kolmesta konkreettisesta kategoriasta (eläimet, supermarketissa myytävät tuotteet ja vaatteet) sekä kolmesta abstraktista kategoriasta (tunteet, aistimukset ja persoonallisuuden piirteet). Tutkittavien tuottamia sanamääriä konkreettisissa ja abstrakteissa kategorioissa verrattiin IBM SPSS 24 -ohjelman Wilcoxonin epäparametristen otosten testillä. Lisäksi kussakin yksittäisessä kategoriassa saatuja sanamääriä verrattiin toisiinsa samalla testillä.
Tutkimuksen tuloksista havaittiin, että tutkittavat tuottivat merkitsevästi enemmän sanoja konkreettisista kuin abstrakteista sanakategorioista. Havaittiin myös, että konkreettisista kategorioista eläimet- ja supermarketissa myytävät tuotteet -kategorioissa tuotetuilla sanamäärillä ei ollut tilastollisesti merkitsevää eroa, kun taas vaatteet-kategoriassa tuotettiin merkitsevästi vähemmän sanoja kuin muissa konkreettisissa kategorioissa. Abstrakteissa kategorioissa tuotetut sanamäärät eivät eronneet toisistaan tilastollisesti merkitsevästi.
Tutkimukseen valittujen tutkittavien määrä on pieni, joten tutkimuksen perusteella ei voida tehdä luotettavia yleistyksiä. Aiheen osalta tarvitaan lisätutkimusta erityisesti erilaisten abstraktien sanakategorioiden osalta. Myös esimerkiksi konkreettisten ja abstraktien sanojen tuottoon liittyvät erilaiset tuottostrategiat ja sanakategorioiden koon vaikutus niiden erotteluun ovat aiheita jatkotutkimukselle.
Tutkimuksen aineisto kerättiin 12:lta tuttavien kautta rekrytoidulta 60–79¬-vuotiaalta terveeltä henkilöltä. Sisäänottokriteereinä tutkittavilla oli, että he olivat äidinkieleltään suomenkielisiä ja sellaisia normaalipuhujiksi katsottavia henkilöitä, joilla ei ollut mitään puheen tuottoon tai ymmärtämiseen vaikuttavaa neurologista sairautta. Lisäksi tutkittavien tuli saada vähintään 27 pistettä MMSE-muistitutkimuksesta. Tällä pyrittiin ottamaan aineistoon mukaan vain henkilöt, joilla ei MMSE-tutkimuksessa todettu selkeää kognitiivista heikentymistä. Tutkittavat suorittivat kukin semanttisen sanasujuvuuden tehtävän kolmesta konkreettisesta kategoriasta (eläimet, supermarketissa myytävät tuotteet ja vaatteet) sekä kolmesta abstraktista kategoriasta (tunteet, aistimukset ja persoonallisuuden piirteet). Tutkittavien tuottamia sanamääriä konkreettisissa ja abstrakteissa kategorioissa verrattiin IBM SPSS 24 -ohjelman Wilcoxonin epäparametristen otosten testillä. Lisäksi kussakin yksittäisessä kategoriassa saatuja sanamääriä verrattiin toisiinsa samalla testillä.
Tutkimuksen tuloksista havaittiin, että tutkittavat tuottivat merkitsevästi enemmän sanoja konkreettisista kuin abstrakteista sanakategorioista. Havaittiin myös, että konkreettisista kategorioista eläimet- ja supermarketissa myytävät tuotteet -kategorioissa tuotetuilla sanamäärillä ei ollut tilastollisesti merkitsevää eroa, kun taas vaatteet-kategoriassa tuotettiin merkitsevästi vähemmän sanoja kuin muissa konkreettisissa kategorioissa. Abstrakteissa kategorioissa tuotetut sanamäärät eivät eronneet toisistaan tilastollisesti merkitsevästi.
Tutkimukseen valittujen tutkittavien määrä on pieni, joten tutkimuksen perusteella ei voida tehdä luotettavia yleistyksiä. Aiheen osalta tarvitaan lisätutkimusta erityisesti erilaisten abstraktien sanakategorioiden osalta. Myös esimerkiksi konkreettisten ja abstraktien sanojen tuottoon liittyvät erilaiset tuottostrategiat ja sanakategorioiden koon vaikutus niiden erotteluun ovat aiheita jatkotutkimukselle.