Palautteen paikka - erityisen tuen oppilaasta erityistä palautetta?
Mäki-Paavola, Juulia; Virtanen, Nina (2019-09-23)
Lataukset:
23.09.2019
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
Julkaisun pysyvä osoite on:
http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019100431261
http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019100431261
Tiivistelmä
Tässä tutkielmassa tarkastellaan erityisen tuen oppilaiden huoltajien saaman palautteen erityispiirteitä. Palautetta tarkastellaan sen kanavan, merkityksen sekä sisällön kautta. Erityisesti palautteiden sisältöseikoista on haluttu selvittää juuri erityisen tuen piirissä esiintyviä aiheita. Tutkielman tarkoituksena on tuottaa aineistoa opettajille laadukkaaseen palautteen antamiseen.
Tutkielma on kvalitatiivinen tutkimus huoltajien ajatuksista, kokemuksista ja näkemyksistä. Tutkimusmenetelmänä on kyselytutkimus ja aineiston analyysi on toteutettu teemoittelun ja tyypittelyn avulla.
Aineisto kerättiin erityisen tuen oppilaiden huoltajilta Webropol-kyselylomakkeella, joka julkaistiin valtakunnallisten yhteistyötahojen kautta. Vastaukset analysoitiin aineistolähtöisesti teemoitellen sekä tyypitellen. Aineistomme muodostuu 86 huoltajan vastauksista. Tutkimuksen kohteena ovat siis olleet huoltajat, joiden lapsi opiskelee erityisen tuen piirissä alakoulussa.
Opetusalan ammattilaisia on viime vuosina koulutettu toteuttamaan positiivista pedagogiikkaa, jonka ideana on löytää jokaisen oppilaan vahvuudet sekä hyödyntää niitä positiivisen palautteen kautta. Haluamme tietää ilmentääkö huoltajien saama palaute tätä suuntausta. Tutkimusten mukaan erityisen tuen oppilaat saavat muita enemmän negatiivista palautetta, vaikka tarvitsisivat positiivista lähestymistapaa.
Keskeisimmät tutkimustulokset saatiin erityisen tuen oppilaiden arjen haasteista, sillä esimerkiksi diagnoosin, oppimisen haasteiden ja hoidollisten toimenpiteiden (kuten lääkitys) palautteet mietityttävät huoltajia. He ovat tottuneet saamaan paljon lapsestaan palautetta, joten keskusteluyhteyden avaaminen opettajan ammattiroolista käsin korostuu. Palaute on huoltajille erittäin merkityksellistä ja jopa tunteisiin ja jaksamiseen vaikuttavaa, joten positiivisen palautteen tasapainottava voima edesauttaa huoltajia heidän kasvatustehtävässään sekä kasvatusyhteistyön rakentumisessa. Huoltajat toivovat palautteen tulevan aiheen ja kiireellisyyden mukaan valittua palautekanavaa pitkin ja he arvostavat erityisesti puhelimitse tai kasvotusten saamaansa palautetta.
Tutkielma on kvalitatiivinen tutkimus huoltajien ajatuksista, kokemuksista ja näkemyksistä. Tutkimusmenetelmänä on kyselytutkimus ja aineiston analyysi on toteutettu teemoittelun ja tyypittelyn avulla.
Aineisto kerättiin erityisen tuen oppilaiden huoltajilta Webropol-kyselylomakkeella, joka julkaistiin valtakunnallisten yhteistyötahojen kautta. Vastaukset analysoitiin aineistolähtöisesti teemoitellen sekä tyypitellen. Aineistomme muodostuu 86 huoltajan vastauksista. Tutkimuksen kohteena ovat siis olleet huoltajat, joiden lapsi opiskelee erityisen tuen piirissä alakoulussa.
Opetusalan ammattilaisia on viime vuosina koulutettu toteuttamaan positiivista pedagogiikkaa, jonka ideana on löytää jokaisen oppilaan vahvuudet sekä hyödyntää niitä positiivisen palautteen kautta. Haluamme tietää ilmentääkö huoltajien saama palaute tätä suuntausta. Tutkimusten mukaan erityisen tuen oppilaat saavat muita enemmän negatiivista palautetta, vaikka tarvitsisivat positiivista lähestymistapaa.
Keskeisimmät tutkimustulokset saatiin erityisen tuen oppilaiden arjen haasteista, sillä esimerkiksi diagnoosin, oppimisen haasteiden ja hoidollisten toimenpiteiden (kuten lääkitys) palautteet mietityttävät huoltajia. He ovat tottuneet saamaan paljon lapsestaan palautetta, joten keskusteluyhteyden avaaminen opettajan ammattiroolista käsin korostuu. Palaute on huoltajille erittäin merkityksellistä ja jopa tunteisiin ja jaksamiseen vaikuttavaa, joten positiivisen palautteen tasapainottava voima edesauttaa huoltajia heidän kasvatustehtävässään sekä kasvatusyhteistyön rakentumisessa. Huoltajat toivovat palautteen tulevan aiheen ja kiireellisyyden mukaan valittua palautekanavaa pitkin ja he arvostavat erityisesti puhelimitse tai kasvotusten saamaansa palautetta.