Vertical Integration – Efficiencies, Anticompetitive Effects and Their Implications on Competition Policy

Abstract

Vertical integration, a phenomenon in which two separate firms operating in different stages of a production chain merge together, is a relatively common event. Integration may be beneficial as it may improve a firm’s efficiency. On the other hand, in some circumstances, it may cause adverse effects on the competitive process. Such anticompetitive effects are addressed in the form of competition policy and laws. This thesis studies what types of efficiencies vertical integration may create, what kind of anticompetitive effects vertical integration might give rise to and how current competition policy serves to address these competitive problems. It also considers how competition policy could be improved. The study is conducted by examining existing industrial organization research, legislation and case law. The thesis takes a holistic approach in combining economics and law by drawing complementary interdisciplinary connections. The types of efficiencies created include remedying situations involving transaction costs, asymmetric information, double marginalization, restricted choice in trading partners and creating or improving economics of scale and scope, managerial capabilities, innovation and industry investments. The anticompetitive vertical effects discussed cover input and customer foreclosure, access to sensitive rival information and tacit collusion. EU competition laws address vertical issues via secondary legislation and guidelines in varying degrees of comprehensiveness, for which reason case law is also examined in short. The policy discussion focuses on emphasizing sensible standards of proof, the role and importance of efficient remedies, recognizing the possible shortcomings of simple metrics, the significance of case-by-case analysis. Additionally, because the issues can be complex, enforcers should be well resourced to ensure factually correct and timely decisions. Understanding vertical integration is crucial to ensuring collective welfare aspects. Both overenforcement (understated efficiency benefits and/or overstated anticompetitive effects) and underenforcement could lead to failures that could cause the result deviate from what is optimal from a welfare standpoint. The results of this thesis are not only important from a merger control perspective, but also in understanding contemporary platform economies.

Vertikaalisella integraatiolla tarkoitetaan eri tuotantoketjun tasoilla toimivien yritysten yhdistymistä ja se on ilmiönä melko yleinen. Integraatio voi olla hyödyllinen tehokkuushyötyjen saavuttamisen seurauksena. Toisaalta integraatio voi myös aiheuttaa kilpailulle haitallisia seurauksia ja seurauksiin puututaan yleensä kilpailusääntöjen kautta. Tämä tutkielma tarkastelee minkä tyyppisiä tehokkuushyötyjä integraatiolla voidaan saavuttaa, millaisia haitallisia vaikutuksia vertikaalinen integraatio voi aiheuttaa ja miten nykyinen kilpailupolitiikka suhtautuu sen kilpailuvaikutuksiin. Näiden perusteella annetaan myös politiikkasuosituksia. Tutkielma hyödyntää olemassa olevaa toimialan taloustieteen tutkimusta ja tutkii kilpailulainsäädäntöä sekä siihen liittyviä oikeustapauksia. Lähestymistapa on taloustieteen ja kilpailuoikeiden kokonaisvaltaisesti huomioon ottava siten, että se yhdistää molempien alojen piirteitä. Vertikaalisen integraation tehokkuushyödyt näkyvät erityisesti transaktiokustannusten vähenemisenä, asymmetrisen informaation poistumisena, kaksinkertaisen voittomarginaalin vähenemisenä, ratkaisuna rajoitettuun kauppakumppaneiden valintaan, skaala- ja rinnakkaistuotannon etuina, johtamiskyvykkyyksien paranemisena sekä vaadittavien investointien vähenemisenä. Vertikaalisen integraation kilpailua haittaavat vaikutukset kattavat markkinoiden sulkemisen sekä ylä- että alaportaalta, kilpailijoiden liikesalaisuuksien hyödyntämisen sekä hiljaisen kolluusion. EU:n kilpailusäännöt sääntelevät vertikaalisia kilpailuongelmia sekundaarioikeuden ja suuntaviivojen kautta, mutta kattavuudeltaan sääntely vaihtelee runsaasti, josta johtuen myös oikeustapauksien tarkastelu on tarpeen. Kilpailupolitiikan kehittämisehdotukset sisältävät todistustaakkojen järkevänä pitämisen, yrityskaupassa vaadittujen ehtojen huolellisen ja tehokkaan suunnittelun, yksinkertaisten indikaattoreiden puutteiden tunnistamisen sekä tapauskohtaisen kilpailuanalyysin tärkeyden. Nämä vaativat kilpailuviranomaisilta huomattavia panostuksia, joten resurssien riittävyys on tärkeää, jotta päätökset olisivat oikeita ja nopeita. Vertikaalisen integraation ymmärtäminen on kokonaishyvinvoinnin kannalta tärkeää. Sekä liian tiukka (tehokkuushyötyjä ei tunnisteta riittävästi ja/tai haitallisia kilpailuvaikutuksia liioitellaan), että liian myönteinen suhtautuminen vertikaaliseen integraatioon voi olla kokonaishyvinvointia alentavaa. Tutkielman tulokset ovat tärkeitä niin yrityskauppavalvonnan, että nykyaikaisen alustataloudenkin ymmärtämisen kannalta.