Henkilötodistelun vastaanottaminen videotallenteelta rikosasian pääkäsittelyssä hovioikeudessa
Toskala, Sini (2019-10-04)
Henkilötodistelun vastaanottaminen videotallenteelta rikosasian pääkäsittelyssä hovioikeudessa
Toskala, Sini
(04.10.2019)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019101833789
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019101833789
Tiivistelmä
Tämän tutkielman aihe ja tutkimuskohde on henkilötodistelun vastaanottamistapaa hovioikeudessa koskeva uudistus, josta on valmisteltu oikeusministeriössä arviomuistio keväällä 2019. Tutkimuksen tarkoitus on selvittää, millaisia mahdollisuuksia ja haasteita uudistukseen liittyy ja millä edellytyksillä se voitaisiin toteuttaa. Uudistuksen myötä Suomessa kaikki henkilötodistelu hovioikeuden pääkäsittelyssä otettaisiin jatkossa vastaan käräjäoikeuskäsittelyssä nauhoitetuilta videotallenteilta. Tutkimuksen on tarkoitus tuottaa lisätietoa ajankohtaisesta aiheesta ja sen tulokset voivat olla hyödynnettävissä uudistuksen mahdollisessa jatkovalmistelussa. Tutkimuksessa keskitytään erityisesti rikosprosessiin, mutta järjestelmä otettaisiin toteutuessaan todennäköisesti käyttöön myös riita-asioissa. Tällainen järjestelmä on ollut Ruotsissa käytössä jo vuodesta 2008. Tutkimus on metodeiltaan lainopillinen ja oikeuspoliittinen. Tutkimuksen keskeisimmät lähteet ovat oikeusministeriön arviomuistio OMML 2019:6 ”Henkilötodistelun vastaanottaminen kuva- ja äänitallenteelta hovioikeudessa” sekä siitä kevään ja alkukesän 2019 aikana lausuntopalvelu.fi –sivuston kautta oikeusministeriölle annetut lausunnot. Viitatuimmat kirjallisuuslähteet tutkimuksessa ovat prosessioikeuteen erikoistuneiden oikeustieteilijöiden käsialaa. Tutkimuksen keskeiset tulokset ovat, että videotallenteisiin liittyvää menettelyuudistusta on kannatettu oikeudellisen alan eri ammattilaisten keskuudessa lähes yksimielisesti ja siten uudistuksessa olisi perusteltua edetä jatkovalmisteluun. Suurimpina uudistuksesta mahdollisesti saatavina hyötyinä esiin voidaan nostaa todistajankertomusten luotettavuuden parantuminen sekä oikeudenkäynnin painopisteen siirtyminen vahvemmin käräjäoikeuteen. Tutkimuksessa ei ilmennyt sellaisia seikkoja, jotka suoranaisesti estäisivät uudistuksen toteuttamisen, mutta sen mahdollisessa jatkovalmistelussa on kiinnitettävä erityishuomiota järjestelmän yhteensopivuuteen Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6 artiklan kanssa erityisesti syytetyn oikeuksien kannalta.