Yhdeksäsluokkalaisten pakolaisasenteet : kyselytutkimus Turun ja Porin peruskouluissa
Lahdenmäki, Tuukka (2019-03-20)
Yhdeksäsluokkalaisten pakolaisasenteet : kyselytutkimus Turun ja Porin peruskouluissa
Lahdenmäki, Tuukka
(20.03.2019)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019100230944
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019100230944
Tiivistelmä
Tässä tutkimuksessa kartoitettiin turkulaisten ja porilaisten yhdeksäsluokkalaisten pakolaisasenteita. Pyrkimyksenä oli hankkia tietoa siitä, miten kantasuomalaiset oppilaat suhtautuvat pakolaisiin etenkin koulukontekstissa ja millainen mielipideympäristö pakolaistaustaisia oppilaita odottaa suomalaisen koulujärjestelmän puitteissa. Lisäksi pyrittiin selvittämään, mitkä taustatekijät ovat mahdollisesti yhteydessä suomalaisoppilaiden pakolaisasenteisiin. Tutkimus toteutettiin oppilaille jaettavan kyselylomakkeen avulla talvella 2017–2018. Tutkimukseen osallistui kaikkiaan 469 yhdeksäsluokkalaista kuudesta eri koulusta (neljä Turusta, kaksi Porista).
Vastauksia analysoitiin tilastollisten menetelmien avulla ja havaittiin, että kokonaisuutena tutkimukseen osallistuneiden oppilaiden yleinen pakolaisasenne kallistui jossain määrin kielteisen puolelle. Sekä kaupungilla että oppilaiden sukupuolella oli kuitenkin tilastollisesti merkitsevä yhteys oppilaiden asenteeseen: turkulaiset suhtautuvat pakolaisiin jonkin verran myönteisemmin kuin porilaiset, ja tytöt suhtautuvat pakolaisiin selvästi myönteisemmin kuin pojat. Oppilaiden seuraamista medioista tilastollisesti merkitsevä yhteys heidän pakolaisasenteisiinsa oli Ylen nettisivuilla, Iltalehdellä, Facebookilla ja Helsingin Sanomilla. Tutkimuksen kenties kiinnostavin havainto oli, että ne suomalaisoppilaat, joilla on pakolaistaustainen luokkatoveri, suhtautuvat pakolaisiin tilastollisesti merkitsevällä tavalla kielteisemmin kuin oppilaat, joilla ei ole pakolaistaustaista luokkatoveria.
Tulosten perusteella näyttää siltä, että Suomen koulujärjestelmän kyvyssä kotouttaa pakolaistaustaisia oppilaita on parantamisen varaa. Erityistä huomiota tulisi kiinnittää etenkin siihen, ettei pakolaistaustaisten ja kantasuomalaisten oppilaiden välille pääse muodostumaan vastakkainasettelua. Pakolaistaustaisille oppilaille tarjottavan valmistavan koulutuksen tulisi myös pyrkiä kaventamaan kuilua osaamistasossa, joka kantasuomalais- ja pakolaisoppilaiden välillä usein vallitsee.
Vastauksia analysoitiin tilastollisten menetelmien avulla ja havaittiin, että kokonaisuutena tutkimukseen osallistuneiden oppilaiden yleinen pakolaisasenne kallistui jossain määrin kielteisen puolelle. Sekä kaupungilla että oppilaiden sukupuolella oli kuitenkin tilastollisesti merkitsevä yhteys oppilaiden asenteeseen: turkulaiset suhtautuvat pakolaisiin jonkin verran myönteisemmin kuin porilaiset, ja tytöt suhtautuvat pakolaisiin selvästi myönteisemmin kuin pojat. Oppilaiden seuraamista medioista tilastollisesti merkitsevä yhteys heidän pakolaisasenteisiinsa oli Ylen nettisivuilla, Iltalehdellä, Facebookilla ja Helsingin Sanomilla. Tutkimuksen kenties kiinnostavin havainto oli, että ne suomalaisoppilaat, joilla on pakolaistaustainen luokkatoveri, suhtautuvat pakolaisiin tilastollisesti merkitsevällä tavalla kielteisemmin kuin oppilaat, joilla ei ole pakolaistaustaista luokkatoveria.
Tulosten perusteella näyttää siltä, että Suomen koulujärjestelmän kyvyssä kotouttaa pakolaistaustaisia oppilaita on parantamisen varaa. Erityistä huomiota tulisi kiinnittää etenkin siihen, ettei pakolaistaustaisten ja kantasuomalaisten oppilaiden välille pääse muodostumaan vastakkainasettelua. Pakolaistaustaisille oppilaille tarjottavan valmistavan koulutuksen tulisi myös pyrkiä kaventamaan kuilua osaamistasossa, joka kantasuomalais- ja pakolaisoppilaiden välillä usein vallitsee.