Luokanopettajien käsityksiä kodin ja koulun yhteistyöstä
Valtari, Jenna (2019-09-23)
Luokanopettajien käsityksiä kodin ja koulun yhteistyöstä
Valtari, Jenna
(23.09.2019)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019102134104
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019102134104
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tarkoitus on selvittää luokanopettajien käsityksiä kodin ja koulun yhteistyöstä. Tutkimuksessa ollaan kiinnostuneita luokanopettajien henkilökohtaisista työtavoista ja ajatuksista huoltajien kohtaamisen sekä yhteistyölle asetettujen reunaehtojen ja resurssien suhteen.Tämän laadullisen tutkimuksen aineisto kerättiin teemahaastattelemalla puhelimitse yhdeksää eri puolilla Suomea työskentelevää luokanopettajaa. Puolistrukturoidut teemahaastattelut analysoitiin fenomenografisella tutkimusotteella, jossa esiin nousseet kuvauskategoriat muodostavat tutkimukset päätulokset. Aineiston analyysivaiheessa muodostettiin tematisoinnin kautta myös teoreettinen kuvaus toisistaan vastakohtaisista opettajatyypeistä.
Tulosten mukaan luokanopettajat kokevat yhteistyön pääosin positiivisena ja toimivana, mutta vuorovaikutuksessa ja yhteistyössä huoltajien kanssa kohdataan myös ongelmia. Opettajat haluavat pitää kiinni siitä, että saavat toteuttaa yhteistyötä parhaaksi katsomallaan tavalla. Pedagogisen vapauden koettiin lisäävän ammatin houkuttelevuutta ja mielekkyyttä, kun taas lisääntynyt byrokratia ja ammatin jatkuva muutos koettiin kuormittavaksi. Tutkittavat korostivat moniammatillisen yhteistyön ja kollegiaalisen tuen tärkeyttä sekä rehtorin roolia toimivan yhteistyökulttuurin rakentumisessa. Tuloksissa nousivat esiin myös opettajien kokemat käytännön epäselvyydet esimerkiksi työaikaan, työn perehdytykseen sekä palkkaukseen kodin ja koulun yhteistyön toteuttamisen osalta. Tuloksissa näkyy opettajien erilaiset lähestymistavat kodin ja koulun yhteistyön toteuttamisessa: yhteistyöhön huoltajien kanssa suhtauduttiin joko joustavasti ja avoimesti tai tiukasti ja asiallisesti.
Kodin ja koulun yhteistyöhön vaikuttavat opettajakohtaiset tekijät, kuten persoonallisuus ja ihmiskäsitykset. Lisäksi yhteistyöhön vaikuttavat monet opettajasta riippumattomat tekijät, kuten yhteiskuntarakenteen muutos, koulutuspolitiikka, kunta- ja organisaatiotason linjaukset sekä työpaikan toimintakulttuuri. Nämä tekijät muodostavat kehykset, joiden puitteissa yhteistyötä käytännössä toteutetaan.
Tulosten mukaan luokanopettajat kokevat yhteistyön pääosin positiivisena ja toimivana, mutta vuorovaikutuksessa ja yhteistyössä huoltajien kanssa kohdataan myös ongelmia. Opettajat haluavat pitää kiinni siitä, että saavat toteuttaa yhteistyötä parhaaksi katsomallaan tavalla. Pedagogisen vapauden koettiin lisäävän ammatin houkuttelevuutta ja mielekkyyttä, kun taas lisääntynyt byrokratia ja ammatin jatkuva muutos koettiin kuormittavaksi. Tutkittavat korostivat moniammatillisen yhteistyön ja kollegiaalisen tuen tärkeyttä sekä rehtorin roolia toimivan yhteistyökulttuurin rakentumisessa. Tuloksissa nousivat esiin myös opettajien kokemat käytännön epäselvyydet esimerkiksi työaikaan, työn perehdytykseen sekä palkkaukseen kodin ja koulun yhteistyön toteuttamisen osalta. Tuloksissa näkyy opettajien erilaiset lähestymistavat kodin ja koulun yhteistyön toteuttamisessa: yhteistyöhön huoltajien kanssa suhtauduttiin joko joustavasti ja avoimesti tai tiukasti ja asiallisesti.
Kodin ja koulun yhteistyöhön vaikuttavat opettajakohtaiset tekijät, kuten persoonallisuus ja ihmiskäsitykset. Lisäksi yhteistyöhön vaikuttavat monet opettajasta riippumattomat tekijät, kuten yhteiskuntarakenteen muutos, koulutuspolitiikka, kunta- ja organisaatiotason linjaukset sekä työpaikan toimintakulttuuri. Nämä tekijät muodostavat kehykset, joiden puitteissa yhteistyötä käytännössä toteutetaan.