Unionioikeuden askelmerkit verotuksellisten hybridien sääntelyyn sisämarkkinoilla
Koivula, Sanna (2019-09-26)
Unionioikeuden askelmerkit verotuksellisten hybridien sääntelyyn sisämarkkinoilla
Koivula, Sanna
(26.09.2019)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019102534877
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019102534877
Tiivistelmä
Eurooppavero-oikeuden alaan lukeutuva tutkielma tarkastelee OECD:n ja Euroopan unionin piirissä kehitettyjä rajoitussääntöjä, joilla pyritään neutraloimaan eri lainkäyttöalueiden oikeus- ja verojärjestelmien eroavuuksista johtuvaa verotuksellista epäsymmetriaa. Kirjoitelmassa kuvataan keskeiset tavat hyödyntää hybridijärjestelyinä tunnettuja sekamuotoisia instrumentteja ja toimintamuotoja kansainvälisessä voitonsiirrossa, minkä jälkeen BEPS-hankkeessa muotoiltuja hybriditoimenpidesuosituksia ja niihin perustuvaa EU-normitusta analysoidaan unionioikeuden ominaispiirteiden valossa.
Tutkimus on luonteeltaan lainopillinen. Keskeisimpinä oikeuslähteinä on käytetty OECD:n hankeraportteja, emo–tytäryhtiö- sekä niin sanottua veronkierron vastaista ja ATAD II -direktiiviä valmisteluasiakirjoineen, EU:n veronkiertotematiikkaan liittyvää laajaa virallisaineistoa sekä EU-tuomioistuimen oikeuskäytäntöä.
Unionikontekstissa neutralointitoimet voivat määrittyä ongelmallisiksi varsinkin verrannollisuus- ja syrjintäanalyysin, sisämarkkinoille muodostuvien uusien veroesteiden ja linkityssääntöjen perusteella. Tutkielman kirjoittamishetkellä hybridisääntely on kansallisen täytäntöönpanon vaiheessa. Käsillä oleva kirjoitelma vastaa osaltaan tähän EU-oikeuden mukaisuutta koskevaan teoreettiseen ja käytännölliseen tiedonintressiin, jota jäsenvaltioiden mahdollisesti kirjavat implementointitavat, EU-tuomioistuimen tulevan tulkintakäytännön ennakointi ja hybridivaikutusten torjunnan jatkuva kehitystyö edelleen voimistavat.
Tutkimus on luonteeltaan lainopillinen. Keskeisimpinä oikeuslähteinä on käytetty OECD:n hankeraportteja, emo–tytäryhtiö- sekä niin sanottua veronkierron vastaista ja ATAD II -direktiiviä valmisteluasiakirjoineen, EU:n veronkiertotematiikkaan liittyvää laajaa virallisaineistoa sekä EU-tuomioistuimen oikeuskäytäntöä.
Unionikontekstissa neutralointitoimet voivat määrittyä ongelmallisiksi varsinkin verrannollisuus- ja syrjintäanalyysin, sisämarkkinoille muodostuvien uusien veroesteiden ja linkityssääntöjen perusteella. Tutkielman kirjoittamishetkellä hybridisääntely on kansallisen täytäntöönpanon vaiheessa. Käsillä oleva kirjoitelma vastaa osaltaan tähän EU-oikeuden mukaisuutta koskevaan teoreettiseen ja käytännölliseen tiedonintressiin, jota jäsenvaltioiden mahdollisesti kirjavat implementointitavat, EU-tuomioistuimen tulevan tulkintakäytännön ennakointi ja hybridivaikutusten torjunnan jatkuva kehitystyö edelleen voimistavat.