Changed and unchanged : the transformation of educational policies on assessment and evaluation in China
Zhou, Xingguo (2019-11-30)
Changed and unchanged : the transformation of educational policies on assessment and evaluation in China
Zhou, Xingguo
(30.11.2019)
Turun yliopisto
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-7816-8
https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-7816-8
Tiivistelmä
Chinese basic education has undergone profound changes since China introduced the market-oriented economy in the 1980s. All the social changes in the past four decades can be traced to the very first reform and opening-up policy in 1978, which were a historical turning point marking a new era in China. This Ph.D. dissertation investigates the transformation of Chinese basic education through educational reforms focused on quality evaluation and assessment. This dissertation was prepared during a consortium comparative project, funded by the Academy of Finland from 2014 to 2017, which investigated how the rise of quality assurance and evaluation (QAE) as an influential force has reshaped educational politics in three countries: Brazil, Russia and China (BCR). This dissertation focuses on one of these countries—China—and analyses how Chinese educational development has changed in interaction with its historical, cultural, political and global contexts. During educational development over the past four decades, the Chinese state has undertaken several rounds of reforms to improve basic education, first from a quantitative perspective and then from a qualitative perspective. The many reforms since the late 2000s have included the establishment of large-scale assessment.
This dissertation locates educational changes at the interface of the global–local, the traditional–nonconventional and the political–apolitical to analyse the characteristics of the politics of change. The transformation of education evaluation and assessment has occurred within a changing, contested context fused with contests between multiculturalism and nationalism, internationalism and regionalism, elitism and populism, and many other -isms, such as neoliberalism, postmodernism and universalism. This dissertation takes a critical but constructive stance towards political studies of education and socio-cultural studies of China and re-assesses their strengths, limitations and applicability to analyse the politics of change in China.
This article-based doctoral dissertation is grounded in three publications with three main themes: institutional changes, changes in political discourse, and changes in actors’ positions in policy-making. The data were collected in China during 2015 and 2016 using semi-structured interviews and snowball sampling. Qualitative thematic and discourse analysis were applied to analyse the data.
Article I examines institutional transformation by analysing the developmental trajectory and institutionalisation process of educational changes. Drawing on institutional theory, this study finds that Chinese institutions of supervision have the flexibility to adapt to new environments through multiple methods, reinforcing their authority and positions in the political system. For instance, inspection (the old) incorporates assessment systems (the new) to increase its capacity. This finding challenges the traditional institutional understanding that new institutions replace old ones in the process of institutional learning.
Article II analyses the discursive transformation of education politics focusing on the topic of education equality and equity based on the state’s official documents from 1980s. The analysis of political discourse indicates changes in political orientations and the reconstruction of political power. The study shows that in the Chinese official discourse, the political agenda decides how to recognise and define equality and equity. The state’s official discourse further defines the political reality of whether inequality is considered to be problematic and how policy is made to address inequality.
Article III focuses on the role of Chinese experts in knowledge brokering and on changes in their status in Chinese education policy-making. Through analysing how local experts in China perceive global knowledge and what reasons support their actions in knowledge brokering, this study shows that Chinese Academic Experts representing Chinese top intellectuals display exclusive acceptance on the technical level and give mostly uncritical recognition to advancements in international educational assessment. Their acceptance of international large-scale assessment has led directly to the establishment of Chinese large-scale assessment. Behind the exclusive acceptance of the global education agenda of QAE, educational internationalisation has a hidden but strong nostalgic, nationalist agenda to restore China to its past status as a strong nation respected by all other countries.
Through these three articles, this dissertation provides new insights into the study on politics of change, such as transformation of the object (being changed) and the subject (initiating change); the nature of time as not linear but relational and collective, as presented in cultural studies on the politics of change; and the significance of distinguishing the manifestations of change and the underlying ideas supporting change. In the Chinese context, particularly Chinese educational politics, the importance of cultural perspectives should be better acknowledged as they are interlinked to the core reasons why change happens or is resisted. Methodologically, this dissertation demonstrates that relational and transactional approaches can be used to explain the interrelationships between the causes and consequences of human actions and interactions. Muuttumattomuutta muutoksessa: arvioinnin koulutuspolitiikan muutokset Kiinassa
Kiinan koulutusjärjestelmä on käynyt läpi merkittäviä muutoksia maan siirryttyä markkinavetoiseen talousjärjestelmään 1980-luvulta lähtien. Kuluneen neljän vuosikymmenen aikana tapahtuneet sosiaaliset muutokset alkoivat ensimmäisistä uudistuksista ja avautumispolitiikasta vuodelta 1978, joka oli merkittävä vedenjakaja ja uuden aikakauden alkupiste Kiinassa. Tässä väitöskirjassa tarkastellaan Kiinan peruskoulutuksen muutosta laadunarviointiin keskittyvien koulutusreformien näkökulmasta. Väitöskirja laadittiin osana Suomen Akatemian rahoittaman vertailevan tutkimuksen kenttään kuuluvaa konsortiotutkimushanketta. Projektissa tutkittiin, miten perusopetuksen laadunvarmistuksen ja -arvioinnin (Quality Assurance and Evaluation, QAE) voimistuminen merkittäväksi tekijäksi on muuttanut koulutuspolitiikkaa kolmessa maassa: Brasiliassa, Venäjällä sekä Kiinassa (Brazil, China, Russia; BCR). Väitöskirja keskittyy maista yhteen – Kiinaan – analysoiden, miten koulutuksen kehitys on muuttunut vuorovaikutuksessa historiallisen, kulttuurillisen ja globaalin kontekstin kanssa. Kiinan valtio on toteuttanut useita uudistuksia parantaakseen peruskoulutusta neljän viime vuosikymmenen aikana. Näitä uudistuksia on toteutettu aluksi määrällisestä ja myöhemmin laadullisesta näkökulmasta. 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen lopulta lähtien toteutettuihin uudistuksiin sisältyy laajamittaisten arviointien käynnistäminen.
Analysoidessaan muutoksen politiikkaa tämä väitöskirja paikallistaa koulutuksen muutokset globaalin ja paikallisen, perinteisen ja ei-tavanomaisen sekä poliittisen ja epäpoliittisen yhtymäkohtaan. Koulutuksen arvioinnin muutos on tapahtunut muuttuvassa ja kiistanalaisessa kontekstissa, jossa monikulttuurisuus ja nationalismi, kansainvälisyys ja regionalismi, elitismi ja populismi sekä monet muut ismit kuten neoliberalismi, postmodernismi ja universalismi kamppailevat. Tämä väitöskirja ottaa kriittisen, mutta samalla rakentavan asenteen yhtäältä koulutusta käsitteleviin politiikan tutkimuksiin sekä toisaalta Kiinaa koskeviin sosiokulttuurisiin tutkimuksiin. Näin toimiessaan se uudelleenarvioi niiden vahvuuksia, rajoitteita sekä käyttökelpoisuutta muutoksen politiikan analysointiin Kiinassa.
Artikkeliväitöskirja perustuu kolmeen tutkimusjulkaisuun, jotka käsittelevät kolmea eri pääteemaa: institutionaalisia muutoksia, muutoksia poliittisessa diskurssissa sekä toimijoiden aseman muutoksia politiikanteossa. Aineisto kerättiin Kiinassa vuosina 2015 ja 2016 hyödyntäen puolistrukturoituja haastatteluja sekä harkinnanvaraista otosta (lumipallo-otanta). Aineiston analyysi toteutettiin käyttäen laadullista temaattista analyysiä sekä diskurssianalyysiä.
Artikkeli I tutkii institutionaalista muutosta analysoimalla koulutuksen muutosten kehityskaarta sekä institutionaalisia prosesseja. Instituutioteoriasta ammentaen tutkimus osoittaa, että kiinalaisilla koulutuksen arviointijärjestelmillä on joustokykyä mukautua uuteen ympäristöön eri keinoin, vahvistaen näin auktoriteettiaan ja asemaansa poliittisessa järjestelmässä. Esimerkiksi vanha koulutuksen arviointijärjestelmä on sulauttanut itseensä uusia arviointijärjestelmiä kasvattaakseen toimintakykyään. Tämä havainto haastaa perinteisen institutionnaalisen ymmärryksen siitä, että institutionaalisen oppimisen prosessissa uudet instituutiot korvaavat edeltävät instituutiot.
Artikkeli II analysoi koulutuspolitiikkaa koskevan diskurssin muutosta. Huomio keskittyy koulutuksen tasa-arvoisuuden ja oikeudenmukaisuuden teemaan valtion virallisissa dokumenteissa 1980-luvulta eteenpäin. Poliittisen diskurssin analyysistä nousee esiin poliittisten suuntautumisen muutoksia sekä poliittisen vallan uudelleenrakentamista. Tutkimus osoittaa, että Kiinan virallisessa diskurssissa poliittinen agenda ratkaisee, miten tasa-arvoisuus ja oikeudenmukaisuus tunnustetaan ja määritellään. Valtion virallinen diskurssi määrittelee lisäksi poliittisen todellisuuden koskien kysymystä siitä, nähdäänkö epätasa-arvo ongelmallisena, ja miten epätasaarvoon keskittyvää politiikkaa toteutetaan.
Artikkeli III keskittyy kiinalaisten asiantuntijoiden rooliin tiedonvälittäjinä sekä heidän statuksensa muutokseen Kiinan koulutuspolitiikan toteutuksessa. Tutkimus analysoi, miten paikalliset asiantuntijat Kiinassa kokevat globaalin tiedon, ja mitkä syyt tukevat heidän toimiaan tiedonvälittämisessä. Artikkeli osoittaa, että kiinalaisten yliopistojen asiantuntijat hyväksyvät poikkeuksetta teknisen tason ja antavat pääosin varauksettoman tunnustuksen edistysaskelille kansainvälisessä koulutuksen arvioinnissa. Heidän kansainvälisiin, laajan mittakaavan arviointeihin, kohdistuva hyväksyntänsä on johtanut suoraan kiinalaisen arviointijärjestelmän syntyyn. Globaalin arvioinnin ja laadunvarmistuksen käytänteiden hyväksymisen ja institutionalisoitumisen taustalla on kätketty ja samalla nostalginen ja nationalistinen agenda palauttaa Kiina takaisin voimakkaaksi, muiden maiden kunnioittamaksi kansakunnaksi
Näiden kolmen artikkelin kautta väitöskirja tarjoaa uusia näkemyksiä politiikan muutoksen tutkimukseen. Nimenomaisesti väitöskirja keskittyy muutoksen kohteena olevaan objektiin ja muutosta ajavaan subjektiin sekä ajan luonteeseen suhteellisena ja kollektiivisena (kuten muutoksen politiikkaa koskevissa kulttuuritutkimuksissa tehdään sen sijaan, että se nähtäisiin lineaarisena). Väitöskirja osoittaa merkittävyyden tunnistaa muutoksen ilmentymät sekä muutoksen takana olevat ajatukset. Kiinan kontekstissa ja etenkin Kiinan koulutuspolitiikan osalta kulttuurillisten perspektiivien merkitys tulisi tunnistaa, koska ne kytkeytyvät niihin juurisyihin, jotka johtavat muutokseen tai niiden vastustamiseen.
This dissertation locates educational changes at the interface of the global–local, the traditional–nonconventional and the political–apolitical to analyse the characteristics of the politics of change. The transformation of education evaluation and assessment has occurred within a changing, contested context fused with contests between multiculturalism and nationalism, internationalism and regionalism, elitism and populism, and many other -isms, such as neoliberalism, postmodernism and universalism. This dissertation takes a critical but constructive stance towards political studies of education and socio-cultural studies of China and re-assesses their strengths, limitations and applicability to analyse the politics of change in China.
This article-based doctoral dissertation is grounded in three publications with three main themes: institutional changes, changes in political discourse, and changes in actors’ positions in policy-making. The data were collected in China during 2015 and 2016 using semi-structured interviews and snowball sampling. Qualitative thematic and discourse analysis were applied to analyse the data.
Article I examines institutional transformation by analysing the developmental trajectory and institutionalisation process of educational changes. Drawing on institutional theory, this study finds that Chinese institutions of supervision have the flexibility to adapt to new environments through multiple methods, reinforcing their authority and positions in the political system. For instance, inspection (the old) incorporates assessment systems (the new) to increase its capacity. This finding challenges the traditional institutional understanding that new institutions replace old ones in the process of institutional learning.
Article II analyses the discursive transformation of education politics focusing on the topic of education equality and equity based on the state’s official documents from 1980s. The analysis of political discourse indicates changes in political orientations and the reconstruction of political power. The study shows that in the Chinese official discourse, the political agenda decides how to recognise and define equality and equity. The state’s official discourse further defines the political reality of whether inequality is considered to be problematic and how policy is made to address inequality.
Article III focuses on the role of Chinese experts in knowledge brokering and on changes in their status in Chinese education policy-making. Through analysing how local experts in China perceive global knowledge and what reasons support their actions in knowledge brokering, this study shows that Chinese Academic Experts representing Chinese top intellectuals display exclusive acceptance on the technical level and give mostly uncritical recognition to advancements in international educational assessment. Their acceptance of international large-scale assessment has led directly to the establishment of Chinese large-scale assessment. Behind the exclusive acceptance of the global education agenda of QAE, educational internationalisation has a hidden but strong nostalgic, nationalist agenda to restore China to its past status as a strong nation respected by all other countries.
Through these three articles, this dissertation provides new insights into the study on politics of change, such as transformation of the object (being changed) and the subject (initiating change); the nature of time as not linear but relational and collective, as presented in cultural studies on the politics of change; and the significance of distinguishing the manifestations of change and the underlying ideas supporting change. In the Chinese context, particularly Chinese educational politics, the importance of cultural perspectives should be better acknowledged as they are interlinked to the core reasons why change happens or is resisted. Methodologically, this dissertation demonstrates that relational and transactional approaches can be used to explain the interrelationships between the causes and consequences of human actions and interactions.
Kiinan koulutusjärjestelmä on käynyt läpi merkittäviä muutoksia maan siirryttyä markkinavetoiseen talousjärjestelmään 1980-luvulta lähtien. Kuluneen neljän vuosikymmenen aikana tapahtuneet sosiaaliset muutokset alkoivat ensimmäisistä uudistuksista ja avautumispolitiikasta vuodelta 1978, joka oli merkittävä vedenjakaja ja uuden aikakauden alkupiste Kiinassa. Tässä väitöskirjassa tarkastellaan Kiinan peruskoulutuksen muutosta laadunarviointiin keskittyvien koulutusreformien näkökulmasta. Väitöskirja laadittiin osana Suomen Akatemian rahoittaman vertailevan tutkimuksen kenttään kuuluvaa konsortiotutkimushanketta. Projektissa tutkittiin, miten perusopetuksen laadunvarmistuksen ja -arvioinnin (Quality Assurance and Evaluation, QAE) voimistuminen merkittäväksi tekijäksi on muuttanut koulutuspolitiikkaa kolmessa maassa: Brasiliassa, Venäjällä sekä Kiinassa (Brazil, China, Russia; BCR). Väitöskirja keskittyy maista yhteen – Kiinaan – analysoiden, miten koulutuksen kehitys on muuttunut vuorovaikutuksessa historiallisen, kulttuurillisen ja globaalin kontekstin kanssa. Kiinan valtio on toteuttanut useita uudistuksia parantaakseen peruskoulutusta neljän viime vuosikymmenen aikana. Näitä uudistuksia on toteutettu aluksi määrällisestä ja myöhemmin laadullisesta näkökulmasta. 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen lopulta lähtien toteutettuihin uudistuksiin sisältyy laajamittaisten arviointien käynnistäminen.
Analysoidessaan muutoksen politiikkaa tämä väitöskirja paikallistaa koulutuksen muutokset globaalin ja paikallisen, perinteisen ja ei-tavanomaisen sekä poliittisen ja epäpoliittisen yhtymäkohtaan. Koulutuksen arvioinnin muutos on tapahtunut muuttuvassa ja kiistanalaisessa kontekstissa, jossa monikulttuurisuus ja nationalismi, kansainvälisyys ja regionalismi, elitismi ja populismi sekä monet muut ismit kuten neoliberalismi, postmodernismi ja universalismi kamppailevat. Tämä väitöskirja ottaa kriittisen, mutta samalla rakentavan asenteen yhtäältä koulutusta käsitteleviin politiikan tutkimuksiin sekä toisaalta Kiinaa koskeviin sosiokulttuurisiin tutkimuksiin. Näin toimiessaan se uudelleenarvioi niiden vahvuuksia, rajoitteita sekä käyttökelpoisuutta muutoksen politiikan analysointiin Kiinassa.
Artikkeliväitöskirja perustuu kolmeen tutkimusjulkaisuun, jotka käsittelevät kolmea eri pääteemaa: institutionaalisia muutoksia, muutoksia poliittisessa diskurssissa sekä toimijoiden aseman muutoksia politiikanteossa. Aineisto kerättiin Kiinassa vuosina 2015 ja 2016 hyödyntäen puolistrukturoituja haastatteluja sekä harkinnanvaraista otosta (lumipallo-otanta). Aineiston analyysi toteutettiin käyttäen laadullista temaattista analyysiä sekä diskurssianalyysiä.
Artikkeli I tutkii institutionaalista muutosta analysoimalla koulutuksen muutosten kehityskaarta sekä institutionaalisia prosesseja. Instituutioteoriasta ammentaen tutkimus osoittaa, että kiinalaisilla koulutuksen arviointijärjestelmillä on joustokykyä mukautua uuteen ympäristöön eri keinoin, vahvistaen näin auktoriteettiaan ja asemaansa poliittisessa järjestelmässä. Esimerkiksi vanha koulutuksen arviointijärjestelmä on sulauttanut itseensä uusia arviointijärjestelmiä kasvattaakseen toimintakykyään. Tämä havainto haastaa perinteisen institutionnaalisen ymmärryksen siitä, että institutionaalisen oppimisen prosessissa uudet instituutiot korvaavat edeltävät instituutiot.
Artikkeli II analysoi koulutuspolitiikkaa koskevan diskurssin muutosta. Huomio keskittyy koulutuksen tasa-arvoisuuden ja oikeudenmukaisuuden teemaan valtion virallisissa dokumenteissa 1980-luvulta eteenpäin. Poliittisen diskurssin analyysistä nousee esiin poliittisten suuntautumisen muutoksia sekä poliittisen vallan uudelleenrakentamista. Tutkimus osoittaa, että Kiinan virallisessa diskurssissa poliittinen agenda ratkaisee, miten tasa-arvoisuus ja oikeudenmukaisuus tunnustetaan ja määritellään. Valtion virallinen diskurssi määrittelee lisäksi poliittisen todellisuuden koskien kysymystä siitä, nähdäänkö epätasa-arvo ongelmallisena, ja miten epätasaarvoon keskittyvää politiikkaa toteutetaan.
Artikkeli III keskittyy kiinalaisten asiantuntijoiden rooliin tiedonvälittäjinä sekä heidän statuksensa muutokseen Kiinan koulutuspolitiikan toteutuksessa. Tutkimus analysoi, miten paikalliset asiantuntijat Kiinassa kokevat globaalin tiedon, ja mitkä syyt tukevat heidän toimiaan tiedonvälittämisessä. Artikkeli osoittaa, että kiinalaisten yliopistojen asiantuntijat hyväksyvät poikkeuksetta teknisen tason ja antavat pääosin varauksettoman tunnustuksen edistysaskelille kansainvälisessä koulutuksen arvioinnissa. Heidän kansainvälisiin, laajan mittakaavan arviointeihin, kohdistuva hyväksyntänsä on johtanut suoraan kiinalaisen arviointijärjestelmän syntyyn. Globaalin arvioinnin ja laadunvarmistuksen käytänteiden hyväksymisen ja institutionalisoitumisen taustalla on kätketty ja samalla nostalginen ja nationalistinen agenda palauttaa Kiina takaisin voimakkaaksi, muiden maiden kunnioittamaksi kansakunnaksi
Näiden kolmen artikkelin kautta väitöskirja tarjoaa uusia näkemyksiä politiikan muutoksen tutkimukseen. Nimenomaisesti väitöskirja keskittyy muutoksen kohteena olevaan objektiin ja muutosta ajavaan subjektiin sekä ajan luonteeseen suhteellisena ja kollektiivisena (kuten muutoksen politiikkaa koskevissa kulttuuritutkimuksissa tehdään sen sijaan, että se nähtäisiin lineaarisena). Väitöskirja osoittaa merkittävyyden tunnistaa muutoksen ilmentymät sekä muutoksen takana olevat ajatukset. Kiinan kontekstissa ja etenkin Kiinan koulutuspolitiikan osalta kulttuurillisten perspektiivien merkitys tulisi tunnistaa, koska ne kytkeytyvät niihin juurisyihin, jotka johtavat muutokseen tai niiden vastustamiseen.
Kokoelmat
- Väitöskirjat [2869]