Tavoiteorientaatiot ja niiden muutos käsityöllisen innovaatioprosessin aikana
Kuusisto, Saija; Lundberg, Anna (2019-10-11)
Tavoiteorientaatiot ja niiden muutos käsityöllisen innovaatioprosessin aikana
(11.10.2019)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019103035984
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019103035984
Tiivistelmä
Tässä tutkielmassa selvitettiin, mitkä tekijät ovat yhteydessä opiskelijan tavoiteorientaatioon ja sen mahdollisiin muutoksiin käsityöllisen innovaatioprosessin aikana. Tutkielmassa tarkasteltiin tavoiteorientaatioiden muutoksia, tavoiteorientaatioiden tyypillisiä piirteitä ja opiskelijoiden määrällistä jakautumista eri tavoiteorientaatioryhmiin. Muutosten taustalla olevia tekijöitä hahmotettiin tutkimuskontekstina olleen käsityöllisen innovaatioprosessin aikana.
Tutkielma on kvalitatiivinen tapaustutkimus. Tutkimuksen kohdejoukko koostui 22 käsityön aineenopettajaopiskelijasta, jotka osallistuivat pedagoginen innovaatioprosessi käsityön opetuksessa -opintojaksolle keväällä 2019. Opintojaksolla pyrittiin pedagogiseen innovaatioprosessiin ryhmätyönä ideoimalla, suunnittelemalla, valmistamalla ja arvioimalla tuote, joka liittyy käsityön opetukseen. Aineisto kerättiin opiskelijoiden oppimistehtävänä tekemistä oppimispäiväkirjoista ja analysoitiin teoriaohjaavan sisällönanalyysin avulla. Analyysissä tarkasteltiin tavoiteorientaation muodostumiseen liittyviä piirteitä sekä yleisesti että tavoiteorientaatiokohtaisesti.
Tavoiteorientaatioihin ja niiden muutoksiin liittyvien tekijöiden selvittäminen on onnistuneiden oppimiskokemusten ja -tulosten kannalta merkityksellistä. Opiskelijan tavoiteorientaation muodostumiseen ovat yhteydessä sekä opiskelija itse että opetuksen järjestäjä ja molempien pohjalta opiskelijalle syntyneet kokemukset hyödyllisistä ja haitallisista tekijöistä. Tutkielman tulosten perusteella opetus tulisi järjestää mahdollisimman selkeästi ja opiskelijoita kiinnostavalla tavalla.
Tutkielmassa havaittiin, että opiskelijaan liittyvät, tavoiteorientaatiota heikentävät tekijät koskivat usein opiskelijan asenteita ja opiskelutaitoja. Opetuksen järjestäjään liittyvät, tavoiteorientaatiota heikentävät tekijät koskivat äkillisiä muutoksia ja epäselviä ohjeita. Tavoiteorientaatiota parantavia tekijöitä olivat mahdollisuus oppia uutta ja tilaisuus vaikuttaa omaan työskentelyyn. Oppimisorientaatiopainotteisesti työskennelleillä opiskelijoilla ilmeni oppimisorientoituneen työskentelyn aikana pelkästään hyödyllisiä tekijöitä. Välttämisorientaatiopainotteisesti työskennelleillä opiskelijoilla ilmeni välttämisorientoituneen työskentelyn aikana pelkästään haitallisia tekijöitä. Mitä enemmän opiskelijalla ilmeni hyötyjä käsityöllisen innovaatioprosessin aikana, sitä paremmaksi hänen tavoiteorientaationsa prosessin aikana muodostui. Toisin sanoen opetuksen järjestäjän on tärkeää pyrkiä vähentämään tavoiteorientaation muodostumisen kannalta haitallisia tekijöitä edesauttaakseen opiskelijoiden tavoiteorientaation muodostumista mahdollisimman korkeaksi.
Tutkielma on kvalitatiivinen tapaustutkimus. Tutkimuksen kohdejoukko koostui 22 käsityön aineenopettajaopiskelijasta, jotka osallistuivat pedagoginen innovaatioprosessi käsityön opetuksessa -opintojaksolle keväällä 2019. Opintojaksolla pyrittiin pedagogiseen innovaatioprosessiin ryhmätyönä ideoimalla, suunnittelemalla, valmistamalla ja arvioimalla tuote, joka liittyy käsityön opetukseen. Aineisto kerättiin opiskelijoiden oppimistehtävänä tekemistä oppimispäiväkirjoista ja analysoitiin teoriaohjaavan sisällönanalyysin avulla. Analyysissä tarkasteltiin tavoiteorientaation muodostumiseen liittyviä piirteitä sekä yleisesti että tavoiteorientaatiokohtaisesti.
Tavoiteorientaatioihin ja niiden muutoksiin liittyvien tekijöiden selvittäminen on onnistuneiden oppimiskokemusten ja -tulosten kannalta merkityksellistä. Opiskelijan tavoiteorientaation muodostumiseen ovat yhteydessä sekä opiskelija itse että opetuksen järjestäjä ja molempien pohjalta opiskelijalle syntyneet kokemukset hyödyllisistä ja haitallisista tekijöistä. Tutkielman tulosten perusteella opetus tulisi järjestää mahdollisimman selkeästi ja opiskelijoita kiinnostavalla tavalla.
Tutkielmassa havaittiin, että opiskelijaan liittyvät, tavoiteorientaatiota heikentävät tekijät koskivat usein opiskelijan asenteita ja opiskelutaitoja. Opetuksen järjestäjään liittyvät, tavoiteorientaatiota heikentävät tekijät koskivat äkillisiä muutoksia ja epäselviä ohjeita. Tavoiteorientaatiota parantavia tekijöitä olivat mahdollisuus oppia uutta ja tilaisuus vaikuttaa omaan työskentelyyn. Oppimisorientaatiopainotteisesti työskennelleillä opiskelijoilla ilmeni oppimisorientoituneen työskentelyn aikana pelkästään hyödyllisiä tekijöitä. Välttämisorientaatiopainotteisesti työskennelleillä opiskelijoilla ilmeni välttämisorientoituneen työskentelyn aikana pelkästään haitallisia tekijöitä. Mitä enemmän opiskelijalla ilmeni hyötyjä käsityöllisen innovaatioprosessin aikana, sitä paremmaksi hänen tavoiteorientaationsa prosessin aikana muodostui. Toisin sanoen opetuksen järjestäjän on tärkeää pyrkiä vähentämään tavoiteorientaation muodostumisen kannalta haitallisia tekijöitä edesauttaakseen opiskelijoiden tavoiteorientaation muodostumista mahdollisimman korkeaksi.