Hyppää sisältöön
    • Suomeksi
    • In English
  • Suomeksi
  • In English
  • Kirjaudu
Näytä aineisto 
  •   Etusivu
  • 1. Kirjat ja opinnäytteet
  • Pro gradu -tutkielmat ja diplomityöt sekä syventävien opintojen opinnäytetyöt (rajattu näkyvyys)
  • Näytä aineisto
  •   Etusivu
  • 1. Kirjat ja opinnäytteet
  • Pro gradu -tutkielmat ja diplomityöt sekä syventävien opintojen opinnäytetyöt (rajattu näkyvyys)
  • Näytä aineisto
JavaScript is disabled for your browser. Some features of this site may not work without it.

Sairaanhoitajien palliatiivisen hoidon tietojen ja taitojen arviointiin käytetyt mittarit

Soikkeli-Jalonen, Anu (2019-10-16)

Sairaanhoitajien palliatiivisen hoidon tietojen ja taitojen arviointiin käytetyt mittarit

Soikkeli-Jalonen, Anu
(16.10.2019)
Katso/Avaa
Soikkeli-Jalonen_Anu_opinnayte.pdf (764.6Kb)
Lataukset: 

Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Näytä kaikki kuvailutiedot
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019103035981
Tiivistelmä
Palliatiivisella hoidolla tarkoitetaan parantumatonta sairautta sairastavan potilaan ja hänen läheistensä hoitoa. Palliatiiviselle hoidolle on tarvetta laajasti sekä maailmanlaajuisesti, että kansallisella tasolla. Laadukkaan palliatiivisen hoidon mahdollistamiseksi terveydenhuollossa on oltava riittävästi osaavaa ammattihenkilöstöä. Suomessa terveydenhuoltohenkilökunnan palliatiivisen hoidon osaamista ei ole juurikaan tutkittu, mutta kansanvälisesti osaamisen on arvioitu olevan heikkoa, koulutuksessa puutteita sekä tarvetta lisäkoulutukselle ilmenevän.

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata palliatiivisen hoidon tietoja ja taitoja arvioivia mittareita. Tutkimuksen tavoitteena on palliatiivisen hoidon laadun parantaminen tuottamalla tietoa palliatiivisen hoidon tietojen ja taitojen mittaamisesta ja mittaustavoista sekä selvittämällä, millaisia mittaamisvälineitä palliatiivisen käytännön työn ja koulutuksen kehittämisessä voidaan hyödyntää. Tutkimus on toteutettu integroituna kirjallisuuskatsauksena, jossa aineiston analysointimenetelmänä oli induktiivinen sisällönanalyysi. Kirjallisuuskatsaus on raportoitu tieteellisenä artikkelina.

Mittareiden sisällöissä esiintyneet sairaanhoitajien tiedot ja taidot koostuivat 1) potilaan hoidosta, 2) potilaan perheen hoidosta ja 3) ammatillisista vaatimuksista. Tutkimuksessa löydettiin kymmenen mittaria, joista viisi arvioi tietoja tietotestin avulla ja viidessä oli käytetty taitoja arvioivaa itsearviointimittaria. Mittareiden ominaisuuksia oli raportoitu vaihtelevasti, keskittyen pääasiassa sisäisen johdonmukaisuuden ja sisällön validoinnin arviointiin. Tietojen ja taitojen arviointiin käytetyt mittarit olivat yleisesti käyttökelpoisia, mutta niiden luotettavuutta on arvioitava kriittisesti ja validointi käyttöönottovaiheessa on suositeltavaa.
 
Palliative care refers to the care of a patient with an incurable disease and his or her loved ones. There is a widespread need for palliative care both globally and nationally. In order to enable high-quality palliative care, there is a need for a sufficient number of skilled healthcare professionals. In Finland, there has been little research on the knowledge and skills of palliative care for health care professionals, but internationally the knowledge and skills are estimated to be poor, lacking in education and the need for further education.

The aim of this study is to describe instruments to measure knowledge and skills in palliative care. The purpose of the study is to improve the quality of palliative care by providing information on the palliative care knowledge and skills measurement instruments and by exploring what measurement tools can be used to develop palliative care practice and education. The research was carried out as an integrated literature review and the data was analyzed by using inductive content analysis. The literature review has been reported as a scientific article.

The nurses' knowledge and skills in the instruments consisted of (1) patient care, (2) care for the patient´s family, and (3) professional requirements. Ten instruments were identified in this study, five of which assessed knowledge through a knowledge test and five of which used a skills-based self-assessment instrument. The properties of the instruments had been reported in various ways, mainly focusing on the assessment of internal consistency and content validation. The instruments to assess knowledge and skills were commonly available, but their reliability needs to be determined by caution and validation during deployment is recommended.
 
Kokoelmat
  • Pro gradu -tutkielmat ja diplomityöt sekä syventävien opintojen opinnäytetyöt (rajattu näkyvyys) [4830]

Turun yliopiston kirjasto | Turun yliopisto
julkaisut@utu.fi | Tietosuoja | Saavutettavuusseloste
 

 

Tämä kokoelma

JulkaisuajatTekijätNimekkeetAsiasanatTiedekuntaLaitosOppiaineYhteisöt ja kokoelmat

Omat tiedot

Kirjaudu sisäänRekisteröidy

Turun yliopiston kirjasto | Turun yliopisto
julkaisut@utu.fi | Tietosuoja | Saavutettavuusseloste