Sairastuneen ja hänen läheisensä kokemus lievän Alzheimerin taudin vaikutuksesta sosiaaliseen vuorovaikutukseen
Passi, Laura (2019-11-21)
Sairastuneen ja hänen läheisensä kokemus lievän Alzheimerin taudin vaikutuksesta sosiaaliseen vuorovaikutukseen
(21.11.2019)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019112544227
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019112544227
Tiivistelmä
Tässä pro gradu -tutkielmassa selvitettiin, miten lievä Alzheimerin tauti vaikuttaa sosiaaliseen vuorovaikutukseen sairastuneen sekä hänen läheisensä kokemana. Aihe on tärkeä, koska Alzheimerin tauti muistisairauksista yleisin ja se voi aiheuttaa useita erilaisia ongelmia sosiaalisessa vuorovaikutuksessa. Sosiaalinen vuorovaikutus on käsitteenä laaja, ja siinä esiintyvien ongelmien selvittäminen voisi parantaa näiden ongelmien ennaltaehkäisyä, varhaista havaitsemista sekä kuntoutusta.
Tutkimus toteutettiin tapaustutkimuksena, johon osallistui lievää Alzheimerin tautia sairastava nainen sekä hänen puolisonsa. Heidän kokemustaan sosiaalisen vuorovaikutuksen muutoksesta taudin myötä arvioitiin kolmen eri menetelmän avulla, jotka olivat The Communicative Effectiveness Index (CETI), La Trobe Kommunikaation arviointimenetelmä sekä puolistrukturoitu haastattelu. Tarkastelun kohteena oli lisäksi heidän arvioidensa erot.
Tutkittavat kokivat muutoksia tapahtuneen, mutta raportoivat etteivät nämä ole merkittävästi muuttaneet heidän arkeaan. Suurimpina muutoksina esiin nousi puheilmaisun ongelmat, kuten esimerkiksi sananlöytämisvaikeudet ja niihin liittyvät tekijät. Tutkittavat raportoivat lisäksi keskustelun ongelmiin viittaavia piirteitä. Molemmat tutkittavista raportoivat puhelimessa keskustelun vähentyneen. Puoliso raportoi lisäksi lisääntyneet toistuvat kysymykset sekä asioiden toistelun ja unohtelun.
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että jo lievä Alzheimerin tauti voi aiheuttaa muutoksia sairastuneen sosiaaliseen vuorovaikutukseen. Tutkittavien arviot erosivat La Trobe Kommunikaation arviointimenetelmän osalta, mutta haastattelussa heidän arvionsa sosiaalisen vuorovaikutuksen muutoksesta olivat melko yhtenevät, tai toisiaan täydentävät.
Taudin yksilöllisen etenemisen vuoksi tulokset eivät ole yleistettäviä. Jatkossa olisi tärkeää tutkia sosiaalisen vuorovaikutuksen muutoksia laajemmin ja Alzheimerin taudin eri vaiheissa. Taudin aiheuttamien sosiaalisen vuorovaikutuksen muutosten selvittäminen voisi auttaa esimerkiksi ennaltaehkäisemään näiden syntymistä, sekä kehittämään erilaisia vuorovaikutusstrategioita. Sosiaalisen vuorovaikutuksen ongelmien varhainen kuntoutus voisi lieventää näiden muutosten aiheuttamaa haittaa ja näin ollen myös parantaa sairastuneiden elämänlaatua.
Tutkimus toteutettiin tapaustutkimuksena, johon osallistui lievää Alzheimerin tautia sairastava nainen sekä hänen puolisonsa. Heidän kokemustaan sosiaalisen vuorovaikutuksen muutoksesta taudin myötä arvioitiin kolmen eri menetelmän avulla, jotka olivat The Communicative Effectiveness Index (CETI), La Trobe Kommunikaation arviointimenetelmä sekä puolistrukturoitu haastattelu. Tarkastelun kohteena oli lisäksi heidän arvioidensa erot.
Tutkittavat kokivat muutoksia tapahtuneen, mutta raportoivat etteivät nämä ole merkittävästi muuttaneet heidän arkeaan. Suurimpina muutoksina esiin nousi puheilmaisun ongelmat, kuten esimerkiksi sananlöytämisvaikeudet ja niihin liittyvät tekijät. Tutkittavat raportoivat lisäksi keskustelun ongelmiin viittaavia piirteitä. Molemmat tutkittavista raportoivat puhelimessa keskustelun vähentyneen. Puoliso raportoi lisäksi lisääntyneet toistuvat kysymykset sekä asioiden toistelun ja unohtelun.
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että jo lievä Alzheimerin tauti voi aiheuttaa muutoksia sairastuneen sosiaaliseen vuorovaikutukseen. Tutkittavien arviot erosivat La Trobe Kommunikaation arviointimenetelmän osalta, mutta haastattelussa heidän arvionsa sosiaalisen vuorovaikutuksen muutoksesta olivat melko yhtenevät, tai toisiaan täydentävät.
Taudin yksilöllisen etenemisen vuoksi tulokset eivät ole yleistettäviä. Jatkossa olisi tärkeää tutkia sosiaalisen vuorovaikutuksen muutoksia laajemmin ja Alzheimerin taudin eri vaiheissa. Taudin aiheuttamien sosiaalisen vuorovaikutuksen muutosten selvittäminen voisi auttaa esimerkiksi ennaltaehkäisemään näiden syntymistä, sekä kehittämään erilaisia vuorovaikutusstrategioita. Sosiaalisen vuorovaikutuksen ongelmien varhainen kuntoutus voisi lieventää näiden muutosten aiheuttamaa haittaa ja näin ollen myös parantaa sairastuneiden elämänlaatua.