Hybridijärjestelyt veronkiertodirektiivissä ja kansallisessa lainsäädännössä
Tuominen, Janina (2019-10-22)
Hybridijärjestelyt veronkiertodirektiivissä ja kansallisessa lainsäädännössä
(22.10.2019)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019112544241
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019112544241
Tiivistelmä
Euroopan unionin neuvosto antoi 12.6.2016 veronkierron vastaisen direktiivin, joka yhtenäistää merkittävästi jäsenvaltioiden yritysverotusta koskevia säännöksiä. Se sisältää viisi veronkierron vastaista toimenpidettä, joista yksi on verokohtelun eroavuudet eli hybridisäännöt. Veronkiertodirektiiviä on täydennetty 29.5.2017 annetulla muutosdirektiivillä, jolla veronkiertodirektiiviin sisällytettiin laajemmat hybridijärjestelyjä koskevat säännökset. Euroopan unionin jäsenvaltioiden on implementoitava veronkiertodirektiivin hybridisäännökset kansalliseen lainsäädäntöön viimeistään 31.12.2019. Suomessa hybridisäännösten implementoimiseksi on 12.6.2019 annettu luonnos hallituksen esitykseksi eräiden rajat ylittävien hybridijärjestelyjen verotusta koskevasta sääntelystä, jolla ehdotetaan säädettäväksi laki eräiden rajat ylittävien hybridijärjestelyjen verotuksesta.
Tutkielman tavoitteena on selvittää, miten hybridijärjestelyjä on käsitelty verotuksessa ennen veronkiertodirektiivin hybridisääntelyn implementointia ja miten niitä tullaan todennäköisesti verottamaan, kun veronkiertodirektiivi implementoidaan lailla eräiden rajat ylittävien hybridijärjestelyjen verotuksesta. Pääasiallisina lähteinä tutkielmassa on käytetty veronkiertodirektiiviä (2016/1164/EU), sen muutosdirektiiviä (2017/952/EU) sekä niiden hybridisäännösten implementoimiseksi annettua luonnosta hallituksen esitykseksi eräiden rajat ylittävien hybridijärjestelyjen verotusta koskevasta sääntelystä. Tutkimuksessani olen pyrkinyt käsittelemään kattavasti myös keskeisintä oikeuskirjallisuutta.
Suomen verolainsäädäntöön ei tällä hetkellä sisälly erityisiä hybridijärjestelyjen verotusta koskevia säännöksiä. Veronkiertodirektiivi tulee näin ollen lisäämään hybridijärjestelyjä koskevaa lainsäädäntöä merkittävästi. Veronkiertodirektiivin implementoimiseksi Suomen kansalliseen verolainsäädäntöön on lisättävä esimerkiksi hybridijärjestelyjä koskevaa käsitteistöä sekä keinot eri hybridijärjestelyjen verovaikutusten oikaisemiseksi.
Tutkielman tavoitteena on selvittää, miten hybridijärjestelyjä on käsitelty verotuksessa ennen veronkiertodirektiivin hybridisääntelyn implementointia ja miten niitä tullaan todennäköisesti verottamaan, kun veronkiertodirektiivi implementoidaan lailla eräiden rajat ylittävien hybridijärjestelyjen verotuksesta. Pääasiallisina lähteinä tutkielmassa on käytetty veronkiertodirektiiviä (2016/1164/EU), sen muutosdirektiiviä (2017/952/EU) sekä niiden hybridisäännösten implementoimiseksi annettua luonnosta hallituksen esitykseksi eräiden rajat ylittävien hybridijärjestelyjen verotusta koskevasta sääntelystä. Tutkimuksessani olen pyrkinyt käsittelemään kattavasti myös keskeisintä oikeuskirjallisuutta.
Suomen verolainsäädäntöön ei tällä hetkellä sisälly erityisiä hybridijärjestelyjen verotusta koskevia säännöksiä. Veronkiertodirektiivi tulee näin ollen lisäämään hybridijärjestelyjä koskevaa lainsäädäntöä merkittävästi. Veronkiertodirektiivin implementoimiseksi Suomen kansalliseen verolainsäädäntöön on lisättävä esimerkiksi hybridijärjestelyjä koskevaa käsitteistöä sekä keinot eri hybridijärjestelyjen verovaikutusten oikaisemiseksi.