Psykiatrisella poliklinikalla asioivien nuorten tieto masennuksen oireista

Abstract

Masennus on nuorilla yleinen mielenterveyden häiriö, jonka oireet ovat moninaiset. Jotta masennuksen pystyisi tunnistamaan itsessään, on tieto masennuksen oireista oleellista. Aiemmissa tutkimuksissa nuorten tietoa masennuksen oireista on tutkittu kouluympäristössä. Tämän Pro gradu -tutkielman tarkoituksena oli kuvata psykiatrisella poliklinikalla asioivien nuorten tietoa masennuksen oireista. Tutkimuksen asetelmana oli monimenetelmätutkimus, jossa yhdistettiin useampia eri aineiston analyysimenetelmiä.

Tutkimukseen osallistui kahden sairaanhoitopiirin nuorisopsykiatriselle poliklinikalle lähetteen saaneita 15 – 17-vuotiaita nuoria (N=172), jotka jaettiin satunnaisesti koe- (n=86) ja kontrolliryhmään (n=86). Seurantamittaukseen osallistui 108 nuorta, joista 44% oli koeryhmässä (n=48). Koeryhmällä oli mahdollisuus käyttää hoitosuunnitelman mukaisen psykiatrisen poliklinikkahoidon rinnalla internetpohjaista Depis.Net -tukiohjelmaa kuuden viikon ajan. Tutkimusaineisto kerättiin Adolescent Depression Knowledge Questionnaire (ADKQ)-kyselyllä, johon nuoret vastasivat hoitojakson alussa sekä kolme kuukautta hoitojakson aloittamisesta. Tutkimusaineisto koostui kyselyn avoimesta kysymyksestä, jossa pyydettiin luettelemaan viisi masennuksen oiretta. Aineisto analysoitiin ensin teoriaohjaavan sisällönanalyysin avulla, jonka viitekehys pohjautui suomalaisen tautiluokitus ICD-10:n diagnostisiin kriteereihin masennuksen oireista. Teoreettinen viitekehys sisälsi kymmenen masennuksen oiretta, joista muodostettiin sisällönanalyysissä pääluokat. Aineistoa myös kvantifioitiin ja analysoitiin tilastollisten testien avulla.

Molemmilla mittauskerralla nuorten luettelemat masennuksen oireet sisältyivät useimmiten kolmeen pääluokkaan: masentunut mieliala, väsymyksen tai uupumuksen tunne sekä mielenkiinnon ja kiinnostuksen väheneminen. Psykomotorinen hidastuneisuus tai kiihtyneisyys tiedettiin harvemmin yhdeksi masennuksen oireeksi. Nuorista 81% luetteli 4 tai 5 masennuksen oiretta sekä hoidon alussa (n=139) että kolmen kuukauden kuluttua hoidon aloittamisesta (n=88). Tytöt tiesivät poikia enemmän masennuksen oireita seurantamittauksessa (p-arvo=0.001). Koe- ja kontrolliryhmän välillä ei ollut tilastollisesti merkitsevää eroa masennuksen oireiden tietotasossa. Suurimalla osalla nuorista (87%, n=94) tietotaso masennuksen oireista pysyi ennallaan tai parani lähtötasomittauksesta seurantamittaukseen.

Koska masennuksen oireet ovat moninaiset, olisi tärkeää lisätä nuorten tietoa muistakin masennuksen keskeisistä oireista, kuin mitä nuoret tässä tutkimuksessa suurimmalta osin luettelivat. Depis.Net -tukiohjelma ei lisännyt koeryhmän tietotasoa masennuksen oireista kontrolliryhmään verrattuna. Molemmissa ryhmissä tietotaso kuitenkin pysyi lähes samana (67%, n=72) tai lisääntyi (20%, n=22) seurantamittauksessa lähtötasomittaukseen verrattuna. Psykiatrinen poliklinikkahoito saattoi siten lisätä nuorten tietoa masennuksesta. Jatkossa tulisi tutkia laajemmin nuorten mielenterveyden lukutaitoa.

Depression is a popular mental health disorder in adolescents and symptoms of depression are various. Knowledge of depression symptoms is important for adolescent’s ability to identify symptoms in oneself. Former researches have focused on adolescent’s knowledge of depression symptoms at school context. The aim of this master’s thesis was to describe knowledge of depression symptoms among adolescents attending at psychiatric outpatient clinic. The research design was a mixed method study which used different analysis methods.

Participants were 15 – 17 years old adolescents (N=172) from two psychiatric outpatient clinic in Finland. Adolescents were randomized to the intervention group (50%, n=86) and control group (50%, n=86). There were 108 adolescents in post-test in which 44% were in the intervention group (n=48). Intervention group have opportunity to use internet-based support system called Depis.Net in a 6-week period together with a standard outpatient clinic treatment. The research data was collected using Adolescent Depression Knowledge Questionnaire (ADKQ) and there were pre- and post-test. The knowledge of depression symptoms was evaluated through an open-ended question that asked to list five symptoms of depression. The data was analyzed using abductive content analysis which theoretical framework based on ICD-10 diagnostic criteria of depression symptoms. The theoretical framework contained ten symptoms of depression. The data was also quantified and analyzed using statistical tests.

In pre- and post-test, the most listed symptoms were: depressive mood, fatigue and loss of pleasure. The least listed symptom was psychomotoric retardation or agitation. The most of adolescents (81%) were able to list 4 – 5 symptoms of depression in both pre-test (n=139) and post-test (n=88). There was a statistically significant difference with gender in post-test (p-value=0.001). Girls were ability to list more symptoms of depression than boys. There was no significant difference between the intervention ja control group in post-test. Most of adolescents (87%, n=94) had a better or a same level knowledge of depression symptoms in post-test.

It is important to enhance adolescent’s knowledge of each depression symptoms because of severity of the symptoms. Intervention did not increase intervention group knowledge of depression symptoms compared to control group. However, in both groups the knowledge was the same level (67%, n=72) or was rising (20%, n=22) in post-test compared to pre-test. The psychiatric outpatient clinic treatment might have increased knowledge of depression symptoms. The further research is needed to examine adolescent’s mental health literacy.