Oppilaiden sosiaalisen kompetenssin tukeminen positiivisella pedagogiikalla

Abstract

Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää neljäsluokkalaisten oppilaiden (N = 104) sosiaalista kompetenssia, positiiviseen pedagogiikkaan perustuvan intervention vaikutuksia sosiaaliseen kompetenssiin sekä oppilaiden arvioita interventiosta. Oppilaiden sosiaalista kompetenssia tarkasteltiin sosiaalisten taitojen sekä emootioiden ja käyttäytymisen säätelyn osa-alueilla. Tutkimusta varten suunniteltu positiivisen pedagogiikan interventio pohjautui PERMA-hyvinvointiteoriaan. Tutkimuksessa selvitettiin myös sukupuolten välisiä eroja sosiaalisessa kompetenssissa. Tutkimusjoukko, joka jaettiin koeryhmään (n = 47) ja kontrolliryhmään (n = 44), muodostettiin neljästä varsinaissuomalaisesta alakoulusta. Tutkimusaineisto kerättiin kyselylomakkeilla. Neljäsluokkalaisten oppilaiden sosiaalista kompetenssia tutkittiin Monitahoarviointi oppilaan sosiaalisesta kompetenssista (MASK) -mittarin itsearviointilomakkeella, jonka väittämät koskivat sosiaalisia taitoja eli prososiaalisuutta sekä emootioiden ja käyttäytymisen säätelyn puutetta eli antisosiaalisuutta. Sosiaalista kompetenssia mitattiin ennen positiivisen pedagogiikan interventiota, intervention jälkeen sekä viivästetyllä mittauksella. Oppilaiden arvioita positiivisen pedagogiikan interventiosta kartoitettiin tätä tutkimusta varten laaditulla mittarilla. Tutkimusaineistoa tarkasteltiin kvantitatiivisesti ja analysoitiin tilastollisin menetelmin. Tutkimuksen tulosten mukaan neljäsluokkalaiset oppilaat arvioivat sosiaalisen kompetenssinsa hyväksi. Sukupuolten välillä ei havaittu eroja sosiaalisen kompetenssin arvioissa. Positiivisen pedagogiikan interventiolla ei ollut vaikutusta oppilaiden sosiaaliseen kompetenssiin, mutta positiivisen pedagogiikan interventioon osallistuneista oppilaista suurin osa koki intervention hyödylliseksi. Tämän tutkimuksen perusteella voidaan tehdä johtopäätös, että oppilaiden sosiaalisen kompetenssin tukeminen on vaikeaa. Vaikka oppilaat arvioivat sosiaalisen kompetenssinsa hyväksi, uusia tapoja sen tukemiseen on pyrittävä kehittämään aktiivisesti, sillä sosiaalinen kompetenssi ei ole pysyvä ominaisuus.