Sisäinen valvonta osana organisaatioiden johtamista, Tilintarkastajien näkemykset

Abstract

Liiketoimintaympäristöjen globalisoitumisen ja nopeiden muutosten seurauksena organisaatioiden on pitänyt kiinnittää enenevissä määrin huomiota sisäisen valvonnan tilaansa. Myös julkisuudessa esille nousseet väärinkäytösskandaalit ovat nostaneet sisäisen valvonnan tärkeyden esille. Kun aikaisemmin sisäisen valvonnan tarkoitus oli lähinnä vain havaita kirjanpitäjien tekemät virheet, on sisäinen valvonta tänä päivänä myös paljon muuta. Sisäisen valvonnan avulla organisaatiot pyrkivät saamaan kohtuullisen varmuuden toimintansa lainmukaisuudesta, varojen turvaamisesta, toiminnan tuloksellisuudesta ja tavoitteellisuudesta sekä varmistumaan antamansa taloudellisen ja tuloksellisuuden informaation oikeellisuudesta. Sisäisen valvonnan järjestäminen on aina organisaatioiden johdon vastuulla, eivätkä he voi tätä valvontavelvollisuuttaan delegoida. Johto määrittelee sen tahto- ja tavoitetilan sekä ne toimintatavat ja ohjauskontrollit, joita organisaation jäsenten on noudatettava. Tilintarkastajat taas arvioivat työssään organisaatioiden taloudellisten lukujen, kirjanpidon ja hallinnon toteuttamisen lisäksi sitä, kuinka organisaatiot ovat järjestäneen sisäisen valvontansa. Tutkimuksella haluttiin selvittää organisaatioiden sisäisen valvonnan tila juurikin ulkopuolisen ja riippumattoman tilintarkastajan näkökulmasta. Sisäisen valvonnan viitekehyksenä tutkimuksessa käytettiin Committee of Sponsoring Organizations of the Treadway Commissionin vuonna 1992 laatimaa COSO-mallia. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisesti puolistrukturoituna haastattelututkimuksena. Haastattelut toteutettiin neljälle tilintarkastuksen auktorisoinnin suorittaneelle tilintarkastajalle. Tutkimuksessa selvisi, että sisäisen valvonnan toteuttaminen vaihtelee organisaatioissa paljon. Osittain organisaatioiden sisäiset rajoitteet vaikuttivat siihen, että esimerkiksi vaarallisia työyhdistelmiä ei pystytty välttämään. Toisinaan toteuttamattomuuden syynä saattoi olla ymmärryksen puute. Kuitenkin johdon oma kiinnostus ja osaaminen koettiin suurimmaksi tekijäksi siinä, miten systemaattista ja fokusoitunutta sisäinen valvonta organisaatiossa on. Tutkimuksessa tuli ilmi, että kontrollien ja toimintatapojen ohella organisaatioissa halutaan korostaa luottamuksen ilmapiiriä. Myös johdon oman esimerkin koettiin olevan tiukkoja ohjeistuksia tärkeämpi. Tutkimus myös osoitti, että sisäinen valvonta on monitahoinen kokonaisuus, johon vaikuttavat kunkin organisaation yksilölliset ominaispiirteet. Näin ollen sisäinen valvonta on aina suunniteltava jokaisen organisaatioin erityispiirteet huomioiden.