Hyppää sisältöön
    • Suomeksi
    • In English
  • Suomeksi
  • In English
  • Kirjaudu
Näytä aineisto 
  •   Etusivu
  • 1. Kirjat ja opinnäytteet
  • Pro gradu -tutkielmat ja diplomityöt sekä syventävien opintojen opinnäytetyöt (kokotekstit)
  • Näytä aineisto
  •   Etusivu
  • 1. Kirjat ja opinnäytteet
  • Pro gradu -tutkielmat ja diplomityöt sekä syventävien opintojen opinnäytetyöt (kokotekstit)
  • Näytä aineisto
JavaScript is disabled for your browser. Some features of this site may not work without it.

Elämänlaatu aivovamman jälkeen

Airola, Olli (2019-10-29)

Elämänlaatu aivovamman jälkeen

Airola, Olli
(29.10.2019)
Katso/Avaa
OlliAirolaGradu.pdf (880.6Kb)
Lataukset: 

Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Näytä kaikki kuvailutiedot
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019111137640
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää suomalaisessa aineistossa millainen elämänlaatu on aivovamman jälkeen sekä mikä siihen vaikuttaa. Tarkasteltavina muuttujina olivat QOLIBRI-kyselyllä mitattu elämänlaatu, GOSE-kyselyllä mitattu yleinen toimintakyky, RPCSQ-kyselyllä mitatut oireiden voimakkuus ja määrä, CANTAB-testeillä mitattu kognitio sekä RAND-36 -kyselyllä mitatut psyykkinen sekä fyysinen terveys. Tarkasteluun luotiin kolme lineaarisen regression mallia, joista jokaisesta tehtiin seitsemän eri versiota. Eri versiot tehtiin seuraaville ryhmille: kaikki tutkittavat, naiset, miehet, korkea elämänlaatu, matala elämänlaatu, yli 65-vuotiaat sekä alle 65-vuotiaat. Tuloksiksi saatiin, että elämänlaatua selittää oireiden voimakkuus ja määrä, yleinen toimintakyky, psyykkinen terveys, fyysinen terveys sekä päätöksenteko ja riskinotto. Kognitiivinen toimintakyky ei päätöksenteon ja riskinoton osioita lukuun ottamatta selittänyt elämänlaatua. Tulosten perusteella voidaan suositella aivovamman kuntoutuksessa panostettavan oireiden lieventämiseen, itsearvioidun psyykkisen ja fyysisen terveyden parantumiseen sekä toimintakyvyn palauttamiseen oireiden mukaisella lääkityksellä, neuropsykologisella kuntoutuksella, psykoterapeuttisella hoidolla sekä fysio- ja toimintaterapialla. Käyttämillämme kognitiivisen toimintakyvyn mittareilla ei selvinnyt elämänlaadun kannalta oleellista tietoa. Aiempaan tutkimustietoon verrattuna uutta tietoa oli se, että matalaan ja korkeaan elämänlaatuun vaikuttavat samat tekijät, kognitiivinen toimintakyky ei selitä elämänlaatua, yleinen toimintakyky vaikuttaa enemmän miehillä ja kokemus psyykkisestä ja fyysisestä terveydestä enemmän naisilla sekä se, että eläkeiän alapuolella yleinen toimintakyky vaikuttaa enemmän elämänlaatuun kuin eläkeiän yläpuolella.
Kokoelmat
  • Pro gradu -tutkielmat ja diplomityöt sekä syventävien opintojen opinnäytetyöt (kokotekstit) [9208]

Turun yliopiston kirjasto | Turun yliopisto
julkaisut@utu.fi | Tietosuoja | Saavutettavuusseloste
 

 

Tämä kokoelma

JulkaisuajatTekijätNimekkeetAsiasanatTiedekuntaLaitosOppiaineYhteisöt ja kokoelmat

Omat tiedot

Kirjaudu sisäänRekisteröidy

Turun yliopiston kirjasto | Turun yliopisto
julkaisut@utu.fi | Tietosuoja | Saavutettavuusseloste