Varhaislapsuuden temperamentti, ruokailutottumukset ja paino
Mäkelä, Veera (2019-11-05)
Varhaislapsuuden temperamentti, ruokailutottumukset ja paino
Mäkelä, Veera
(05.11.2019)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019111137627
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019111137627
Tiivistelmä
Lasten ylipaino lisääntyy kaikkialla maailmassa. Sillä on haitallinen vaikutus fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen terveyteen jo lapsuudessa, ja lisäksi se altistaa nuoruuden ja aikuisuuden ylipainolle. Siksi lapsuusiän ylipainon ennaltaehkäisy on ensiarvoisen tärkeää kokonaisvaltaisen ja elämänmittaisen hyvinvoinnin edistämiseksi. Jotta ennaltaehkäisy onnistuu, on ymmärrettävä lihomiseen liittyviä taustatekijöitä. Tässä tutkielmassa selvitän, onko yksi- ja kaksivuotiaiden temperamentti yhteydessä naposteluun, makeiden herkkujen syöntiin ja lapsen painoon. Aineisto on osa FinnBrain-syntymäkohorttitutkimusta, jossa selvitetään raskaudenaikaisten olosuhteiden vaikutusta lapsen kehitykseen ja terveyteen. Tässä osaotoksessa on 1253 lasta, joista 678 on poikia ja 575 tyttöjä. Aineisto kerättiin äitien täyttämistä kyselylomakkeista lasten ollessa yksi- ja kaksivuotiaita.
Tulosten mukaan heikompi säätely ja orientoituminen, heikompi tahdonalainen kontrolli ja korkeampi negatiivinen tunnereaktiivisuus olivat yhteydessä runsaampaan naposteluun yhden ja kahden vuoden iässä. Yksivuotiaana myös korkeampi positiivinen tunnereaktiivisuus oli yhteydessä runsaampaan naposteluun. Korkeampi negatiivinen tunnereaktiivisuus yksivuotiaana ja heikompi tahdonalainen kontrolli kaksivuotiaana olivat yhteydessä runsaampaan makeiden herkkujen syöntiin. Temperamenttipiirteiden ja painon tai ruokailutottumusten ja painon välillä ei havaittu yhteyksiä. Koska temperamentti oli kuitenkin yhteydessä ruokailutottumuksiin, joiden tiedetään altistavan ylipainolle, on oletettavaa, että temperamentin ja ruokailutottumusten vaikutukset painoon on havaittavissa vasta myöhemmin. Näitä yhteyksiä tulisi myöhempinä lapsuusvuosina tutkia lisää, jotta ymmärrettäisiin ilmiön kehityskulku.
Ylipainon ennaltaehkäisyn kannalta on muistettava, että temperamentti vaikuttaa kaikkeen toimintaamme, niin myös ruokailuun. Kun lapsen temperamentti huomioidaan ajoissa ja ymmärretään tähän liittyvät taipumukset ruokapöydässä, vanhemmat ja hoitajat voivat mukauttaa omaa toimintaansa lapsen tarpeisiin sopivaksi. Näin lapsi ehtii omaksua terveet elämäntavat jo ennen mahdollisten paino-ongelmien syntymistä.
Tulosten mukaan heikompi säätely ja orientoituminen, heikompi tahdonalainen kontrolli ja korkeampi negatiivinen tunnereaktiivisuus olivat yhteydessä runsaampaan naposteluun yhden ja kahden vuoden iässä. Yksivuotiaana myös korkeampi positiivinen tunnereaktiivisuus oli yhteydessä runsaampaan naposteluun. Korkeampi negatiivinen tunnereaktiivisuus yksivuotiaana ja heikompi tahdonalainen kontrolli kaksivuotiaana olivat yhteydessä runsaampaan makeiden herkkujen syöntiin. Temperamenttipiirteiden ja painon tai ruokailutottumusten ja painon välillä ei havaittu yhteyksiä. Koska temperamentti oli kuitenkin yhteydessä ruokailutottumuksiin, joiden tiedetään altistavan ylipainolle, on oletettavaa, että temperamentin ja ruokailutottumusten vaikutukset painoon on havaittavissa vasta myöhemmin. Näitä yhteyksiä tulisi myöhempinä lapsuusvuosina tutkia lisää, jotta ymmärrettäisiin ilmiön kehityskulku.
Ylipainon ennaltaehkäisyn kannalta on muistettava, että temperamentti vaikuttaa kaikkeen toimintaamme, niin myös ruokailuun. Kun lapsen temperamentti huomioidaan ajoissa ja ymmärretään tähän liittyvät taipumukset ruokapöydässä, vanhemmat ja hoitajat voivat mukauttaa omaa toimintaansa lapsen tarpeisiin sopivaksi. Näin lapsi ehtii omaksua terveet elämäntavat jo ennen mahdollisten paino-ongelmien syntymistä.