Viidesluokkalaisten oppilaiden haasteellisuuden kokemuksia toiminnallisilla oppitunneilla : Vastaavatko oppilaiden kokemukset opettajan kokemusta
Pusa, Jasmina (2019-12-03)
Viidesluokkalaisten oppilaiden haasteellisuuden kokemuksia toiminnallisilla oppitunneilla : Vastaavatko oppilaiden kokemukset opettajan kokemusta
(03.12.2019)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019121848810
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019121848810
Tiivistelmä
Tutkimuksessa selvitetään oppilaiden kokemuksia haasteellisuudesta toiminnallisilla oppitunneilla. Tutkimus on toteutettu avoimella kyselylomakkeella sekä Stimulated recall -menetelmällä, johon on opettajan haasteellisuuskäsityksen mukaisesti valikoitu kolme videokuvattavaa oppituntia ja näiden pohjalta järjestetty kahdentoista oppilaan haastattelut, joista kuutta haastatellaan kahdesti. Ensimmäiset kuusi oppilasta haastatellaan ensimmäisen kuvatun tunnin jälkeen ja seuraavat haastattelut pidetään kahden muun kuvatun tunnin jälkeen. Oppilaat täyttävät kyselylomakkeet jokaisen videokuvatun tunnin jälkeen. Tutkimuksen rajauksessa on käytetty luokan opettajan kokemusta oppilaiden haasteellisuuden kokemisesta sekä oppilaiden valinnassa haastatteluun. Tutkimus on otteeltaan laadullinen ja tutkimuksessa pyritään saamaan vastauksia kolmeen tutkimuskysymykseen. Tutkimuskysymykset ovat: 1. Millaista on oppilaiden kokema haasteellisuus toiminnallisilla oppitunneilla? 2. Millä keinoin oppilaat pyrkivät ratkaisemaan esittämänsä haasteellisuuden? 3. Millä tavoin oppilaan kokemukset haasteellisuudesta vastaavat opettajan kokemusta? Oppilaat ovat kertoneet haasteellisuutta vapaasti omien kokemuksiensa pohjalta.
Tutkimuksen kaksi ensimmäistä tuntia koetaan määrällisesti hyvin samanlaisiksi, sillä tunneilla neljä oppilasta kokee haasteellisuutta. Tunnin jälkeen pidettävistä haastatteluista yksi oppilas kokee tunnilla haasteellisuutta. Toisen haastattelukerran oppilaista kaksi kokee äidinkielen tunneilla haasteellisuutta. Äidinkielen tunneilla koettu haasteellisuus eroaa kuitenkin tuntikohtaisesti, sillä ensimmäisellä tunnilla haasteellisuuden kokemus pohjaa henkilökohtaisiin taustatekijöihin ja toisella oppimisympäristöön. Matematiikan tunnilla puolet oppilaista kokee haasteellisuutta. Oppilaiden kokema haasteellisuus on hyvin monimuotoista. Se on sidoksissa henkilökohtaisiin taustatekijöihin, oppisisältöön ja toimintatapaan eli metodiin. Alle puolet oppilaista kertoo ratkaisun kokemaansa haasteellisuuteen. Ratkaisut koskevat joko omaa tai opettajan toimintaa. Opettajan kokemus oppilaiden kokemasta haasteellisuudesta näyttäisi melko yhtenevältä. Tutkimuksen pohjalta oppilaiden metakognitiotaidot, haasteellisuuden ratkaisutaidottomuus ja vuorovaikutuksellinen yhteys opetuksessa pohdituttavat.
Tutkimuksen kaksi ensimmäistä tuntia koetaan määrällisesti hyvin samanlaisiksi, sillä tunneilla neljä oppilasta kokee haasteellisuutta. Tunnin jälkeen pidettävistä haastatteluista yksi oppilas kokee tunnilla haasteellisuutta. Toisen haastattelukerran oppilaista kaksi kokee äidinkielen tunneilla haasteellisuutta. Äidinkielen tunneilla koettu haasteellisuus eroaa kuitenkin tuntikohtaisesti, sillä ensimmäisellä tunnilla haasteellisuuden kokemus pohjaa henkilökohtaisiin taustatekijöihin ja toisella oppimisympäristöön. Matematiikan tunnilla puolet oppilaista kokee haasteellisuutta. Oppilaiden kokema haasteellisuus on hyvin monimuotoista. Se on sidoksissa henkilökohtaisiin taustatekijöihin, oppisisältöön ja toimintatapaan eli metodiin. Alle puolet oppilaista kertoo ratkaisun kokemaansa haasteellisuuteen. Ratkaisut koskevat joko omaa tai opettajan toimintaa. Opettajan kokemus oppilaiden kokemasta haasteellisuudesta näyttäisi melko yhtenevältä. Tutkimuksen pohjalta oppilaiden metakognitiotaidot, haasteellisuuden ratkaisutaidottomuus ja vuorovaikutuksellinen yhteys opetuksessa pohdituttavat.