Peräkkäisesti kaksikielisten suomea L2-kielenään puhuvien tyypillisesti kehittyvien ja kielihäiriöisten 4–5-vuotiaiden lasten fonologiset taidot
Aho, Niina (2019-12-08)
Peräkkäisesti kaksikielisten suomea L2-kielenään puhuvien tyypillisesti kehittyvien ja kielihäiriöisten 4–5-vuotiaiden lasten fonologiset taidot
(08.12.2019)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019121748605
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019121748605
Tiivistelmä
Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan peräkkäisesti kaksikielisten 4–5-vuotiaiden tyypillisesti kehittyvien ja kielihäiriöisten lasten suomen kielen fonologisten taitojen kehitystä vuoden seurannan aikana sekä heidän suoriutumistaan kuullun erottelusta ja epäsanantoistotehtävästä. Aiemmissa tutkimuksissa on todettu kielihäiriöisillä lapsilla olevan enemmän haasteita fonologiassa kuin heidän tyypillisesti kehittyvillä verrokeillaan. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tutkia ryhmien välisiä eroja fonologisten taitojen osalta, jotta tutkimuksesta saatua tietoa voitaisiin hyödyntää kliinisessä työssä kaksikielisten lasten fonologian arvioinnissa ja sen myötä tyypillisen kehityksen ja kielihäiriön erotusdiagnostiikan tukena.
Tutkielmassa käytettävä aineisto on kerätty osana Pakolais- ja ulkomaalaistaustaisten lasten (PAULA) päiväkodeissa toteutetun kielellisen pienryhmäintervention vaikuttavuutta selvittävää tutkimushanketta. Tämän tutkielman tutkittavat muodostuivat kielihäiriöisten (n=10) ja heidän tyypillisesti kehittyvien ikätoverien (n=10) ryhmistä. Tehdyssä pitkittäistutkimuksessa fonologian kehitystä mittaavana menetelmänä oli Fonologiatesti, joka tehtiin kolmessa eri aikapisteessä. Asetelmaltaan poikittaistutkimuksessa käytettiin lisäksi Sama-eri-testiä ja epäsanantoistotehtävää.
Fonologian kehitys oli molemmalla tutkimusryhmällä merkitsevää fonotaktisten taitojen osalta, mutta paradigmaattisissa taidoissa ei merkitsevää kehitystä tapahtunut. Ryhmien väliset erot olivat fonotaktisten taitojen osalta merkitseviä jokaisessa kolmessa mittauspisteessä. Kuullun erottelun tehtävässä ryhmät erosivat merkittävämmin konsonanttien kuullun erottelussa, vokaalien osalta ero pienempi. Epäsanantoistotehtävässä ryhmien välinen ero oli merkitsevä ja tulosten tarkastelussa huomattiin sanojen äänne- ja tavumäärien kasvun vaikuttavan negatiivisesti virheiden määrään erityisesti kielihäiriöryhmän tutkittavien tuotoksissa.
Tämän tutkimuksen tulokset ovat yhteneväiset aiemmin tehdyn ulkomaisen tutkimuksen kanssa, ja nämä alustavat suomenkielellä saadut tulokset antavat viitteitä keinoista erotella tyypillinen kaksikielinen kehitys kehityksellisestä kielihäiriöstä. Jatkotutkimuksia samasta aiheesta olisi hyvä tehdä suuremmalla otoksella, jotta tulosten yleistettävyys olisi suurempaa.
Tutkielmassa käytettävä aineisto on kerätty osana Pakolais- ja ulkomaalaistaustaisten lasten (PAULA) päiväkodeissa toteutetun kielellisen pienryhmäintervention vaikuttavuutta selvittävää tutkimushanketta. Tämän tutkielman tutkittavat muodostuivat kielihäiriöisten (n=10) ja heidän tyypillisesti kehittyvien ikätoverien (n=10) ryhmistä. Tehdyssä pitkittäistutkimuksessa fonologian kehitystä mittaavana menetelmänä oli Fonologiatesti, joka tehtiin kolmessa eri aikapisteessä. Asetelmaltaan poikittaistutkimuksessa käytettiin lisäksi Sama-eri-testiä ja epäsanantoistotehtävää.
Fonologian kehitys oli molemmalla tutkimusryhmällä merkitsevää fonotaktisten taitojen osalta, mutta paradigmaattisissa taidoissa ei merkitsevää kehitystä tapahtunut. Ryhmien väliset erot olivat fonotaktisten taitojen osalta merkitseviä jokaisessa kolmessa mittauspisteessä. Kuullun erottelun tehtävässä ryhmät erosivat merkittävämmin konsonanttien kuullun erottelussa, vokaalien osalta ero pienempi. Epäsanantoistotehtävässä ryhmien välinen ero oli merkitsevä ja tulosten tarkastelussa huomattiin sanojen äänne- ja tavumäärien kasvun vaikuttavan negatiivisesti virheiden määrään erityisesti kielihäiriöryhmän tutkittavien tuotoksissa.
Tämän tutkimuksen tulokset ovat yhteneväiset aiemmin tehdyn ulkomaisen tutkimuksen kanssa, ja nämä alustavat suomenkielellä saadut tulokset antavat viitteitä keinoista erotella tyypillinen kaksikielinen kehitys kehityksellisestä kielihäiriöstä. Jatkotutkimuksia samasta aiheesta olisi hyvä tehdä suuremmalla otoksella, jotta tulosten yleistettävyys olisi suurempaa.