"Kun oppilaat eivät tiedä, mikä tunti on meneillään, ollaan asian ytimessä" : Opettajien näkemyksiä ja kokemuksia ilmiöpohjaisesta opetuksesta alakoulussa
Seppälä, Nora; Saari, Reetta (2019-11-21)
"Kun oppilaat eivät tiedä, mikä tunti on meneillään, ollaan asian ytimessä" : Opettajien näkemyksiä ja kokemuksia ilmiöpohjaisesta opetuksesta alakoulussa
(21.11.2019)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019121748614
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019121748614
Tiivistelmä
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää opettajien kokemuksia ilmiöpohjaisesta opetuksesta alakoulussa. Tässä tutkimuksessa ilmiöpohjaisella opetuksella tarkoitetaan ensisijaisesti Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden 2014 käsitettä ”monialaiset oppimiskokonaisuudet”. Aluksi selvitettiin, toteutetaanko monialaisia oppimiskokonaisuuksia (ilmiöpohjaista opetusta) ylipäätänsä Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden 2014 mukaisesti. Lisäksi kartoitettiin, millä tavoin näitä kokonaisuuksia käytännössä toteutettiin. Tämän jälkeen selvitettiin opettajien näkemystä ilmiöpohjaisesta opetuksesta yleisesti sekä oppilaiden oppimisen kannalta.
Tutkimus toteutettiin välittämällä sähköisen kyselylomakkeen linkki noin neljällesadalle rehtorille ympäri Manner-Suomen, jotka välittivät halutessaan linkin koulujen opettajille. Lisäksi joitakin vastauksia saatiin jakamalla kyselylomakkeen linkki opettajien sosiaalisen median ryhmään. Lomake sisälsi dikotomisia kysymyksiä, Likert-asteikollisia väittämiä ja avoimia kysymyksiä. Vastauksia analysoitiin sekä tilastollisin että laadullisin menetelmin. Tutkimukseen osallistui 124 opettajaa kaikista Manner-Suomen maakunnista.
Lähes kaikki tutkimukseen osallistuneet opettajat olivat toteuttaneet ilmiöpohjaista opetusta Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden 2014 mukaisesti, eli ainakin kerran vuodessa. Aiheet valittiin yleensä ympäristöopin oppisisällöistä, ja vain noin puolet opettajista otti oppilaiden mielipiteen huomioon opetuskokonaisuutta suunnitellessa. Kokonaisuudessaan ilmiöpohjainen opetus nähtiin melko mielekkäänä opetusmenetelmänä. Toisaalta menetelmä koettiin myös hieman epäselvänä, ja puutteita nähtiin erityisesti resurssien riittävyydessä. Oppimisen kannalta ilmiöpohjainen opetus nähtiin sekä positiivisena että negatiivisena: sen nähtiin kehittävän ongelmanratkaisukykyä ja laaja-alaisten taitojen oppimista, mutta sen ei nähty soveltuvan kaikille oppijoille. Menetelmän nähtiin olevan haasteellinen toteuttaa erityisesti alkuopetuksessa sekä sellaisten oppilaiden kanssa, joilla oli toiminnanohjauksen puutteita.
Tutkimus toteutettiin välittämällä sähköisen kyselylomakkeen linkki noin neljällesadalle rehtorille ympäri Manner-Suomen, jotka välittivät halutessaan linkin koulujen opettajille. Lisäksi joitakin vastauksia saatiin jakamalla kyselylomakkeen linkki opettajien sosiaalisen median ryhmään. Lomake sisälsi dikotomisia kysymyksiä, Likert-asteikollisia väittämiä ja avoimia kysymyksiä. Vastauksia analysoitiin sekä tilastollisin että laadullisin menetelmin. Tutkimukseen osallistui 124 opettajaa kaikista Manner-Suomen maakunnista.
Lähes kaikki tutkimukseen osallistuneet opettajat olivat toteuttaneet ilmiöpohjaista opetusta Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden 2014 mukaisesti, eli ainakin kerran vuodessa. Aiheet valittiin yleensä ympäristöopin oppisisällöistä, ja vain noin puolet opettajista otti oppilaiden mielipiteen huomioon opetuskokonaisuutta suunnitellessa. Kokonaisuudessaan ilmiöpohjainen opetus nähtiin melko mielekkäänä opetusmenetelmänä. Toisaalta menetelmä koettiin myös hieman epäselvänä, ja puutteita nähtiin erityisesti resurssien riittävyydessä. Oppimisen kannalta ilmiöpohjainen opetus nähtiin sekä positiivisena että negatiivisena: sen nähtiin kehittävän ongelmanratkaisukykyä ja laaja-alaisten taitojen oppimista, mutta sen ei nähty soveltuvan kaikille oppijoille. Menetelmän nähtiin olevan haasteellinen toteuttaa erityisesti alkuopetuksessa sekä sellaisten oppilaiden kanssa, joilla oli toiminnanohjauksen puutteita.