Diskurssit suomalaisessa adoptiokeskustelussa : Tutkielma Helsingin Sanomissa vuosina 2011-2018 käydystä kansainväliseen adoptioon liittyvästä keskustelusta
Ocharot, Minna (2019-12-19)
Diskurssit suomalaisessa adoptiokeskustelussa : Tutkielma Helsingin Sanomissa vuosina 2011-2018 käydystä kansainväliseen adoptioon liittyvästä keskustelusta
(19.12.2019)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019122049278
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019122049278
Tiivistelmä
Tässä pro gradu –tutkielmassa tutkitaan suomalaista julkista kansainväliseen adoptioon liittyvää keskustelua. Tutkielmassa tarkastellaan, millaisia diskursseja aineistosta on löydettävissä ja ketkä niissä pääsevät/eivät pääse ääneen. Diskurssien sisällä tarkastellaan lisäksi, miten adoptiotradin jäsenet representoituvat ja miten globaali etelä ja pohjoinen näkyvät diskursseissa.
Tutkielman aineisto muodostuu Helsingin Sanomien kansainväliseen adoptioon liittyvistä kirjoituksista vuosilta 2011-2018. Aineisto on kerätty käyttämällä asiasanahakua sekä vuoden 2011 osalta hakusanahakua. Aineisto muodostuu yhteensä 53 kirjoituksesta. Aineistoanalyysimenetelmänä on käytetty diskurssianalyysia.
Aineistosta löytyi kuusi erilaista adoptioon liittyvää diskurssia: lapsen saaminen, tiedon ja vastausten kaipuu, adoptioon liittyvä valta, adoptoidun erityisyys, epäoikeudenmukaisuus ja elämäntarinan tapahtuma. Adoptio sekä adoptiotriadin jäsenet representoituvat niissä kussakin eri tavoilla. Diskursseihin kiinnittyy myös erilaisia näkökulmia, ääniä ja puhetapoja. Diskurssien esiintyvyydessä oli aineisto sisällä vaihtelua. Aineiston alussa, vuosien 2011-2012 aikana, diskurssi adoptioon liittyvästä vallasta oli erittäin vahva, mutta sen jälkeen se vaimeni selvästi. Vuodesta 2013 alkaen diskurssi adoptiosta lapsen saamisen muotona oli muita diskursseja vahvempi. Diskurssit tiedon ja vastausten kaipuusta ja adoptoidun erityisyydestä olivat aineistossa läsnä tasaisemmin. Vain yhdessä artikkelissa esiintyvät diskurssit epäoikeudenmukaisuudesta ja adoptiosta elämäntarinan tapahtumana toivat puolestaan aineiston loppupuolella uutta laajuutta ja syvyyttä adoptiokeskusteluun, josta esimerkkinä aineisto toimii.
Diskursseissa painottui globaalin pohjoisen näkökulma ja ääni. Globaali etelä ja erityisesti biologiset äidit/vanhemmat (myöskään suomalaiset) eivät saaneet diskursseissa ja aineistossa omaa ääntä. Globaali etelä kuuluu diskurssissa adoptioon liittyvästä vallasta, mutta on siinäkin pohjoisen varjossa. Biologisten äitien äänen olemassaolosta tulee muistutus diskurssissa epäoikeudenmukaisuudesta ilman, että he kuitenkaan saisivat omaa ääntä.
Tutkielman aineisto muodostuu Helsingin Sanomien kansainväliseen adoptioon liittyvistä kirjoituksista vuosilta 2011-2018. Aineisto on kerätty käyttämällä asiasanahakua sekä vuoden 2011 osalta hakusanahakua. Aineisto muodostuu yhteensä 53 kirjoituksesta. Aineistoanalyysimenetelmänä on käytetty diskurssianalyysia.
Aineistosta löytyi kuusi erilaista adoptioon liittyvää diskurssia: lapsen saaminen, tiedon ja vastausten kaipuu, adoptioon liittyvä valta, adoptoidun erityisyys, epäoikeudenmukaisuus ja elämäntarinan tapahtuma. Adoptio sekä adoptiotriadin jäsenet representoituvat niissä kussakin eri tavoilla. Diskursseihin kiinnittyy myös erilaisia näkökulmia, ääniä ja puhetapoja. Diskurssien esiintyvyydessä oli aineisto sisällä vaihtelua. Aineiston alussa, vuosien 2011-2012 aikana, diskurssi adoptioon liittyvästä vallasta oli erittäin vahva, mutta sen jälkeen se vaimeni selvästi. Vuodesta 2013 alkaen diskurssi adoptiosta lapsen saamisen muotona oli muita diskursseja vahvempi. Diskurssit tiedon ja vastausten kaipuusta ja adoptoidun erityisyydestä olivat aineistossa läsnä tasaisemmin. Vain yhdessä artikkelissa esiintyvät diskurssit epäoikeudenmukaisuudesta ja adoptiosta elämäntarinan tapahtumana toivat puolestaan aineiston loppupuolella uutta laajuutta ja syvyyttä adoptiokeskusteluun, josta esimerkkinä aineisto toimii.
Diskursseissa painottui globaalin pohjoisen näkökulma ja ääni. Globaali etelä ja erityisesti biologiset äidit/vanhemmat (myöskään suomalaiset) eivät saaneet diskursseissa ja aineistossa omaa ääntä. Globaali etelä kuuluu diskurssissa adoptioon liittyvästä vallasta, mutta on siinäkin pohjoisen varjossa. Biologisten äitien äänen olemassaolosta tulee muistutus diskurssissa epäoikeudenmukaisuudesta ilman, että he kuitenkaan saisivat omaa ääntä.