#Museogram : Taiteen esittäminen, kokeminen ja arvonmuodostus Instagramin murroksessa
Chir, Julia (2019-11-25)
#Museogram : Taiteen esittäminen, kokeminen ja arvonmuodostus Instagramin murroksessa
(25.11.2019)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019122049259
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019122049259
Tiivistelmä
Pro gradu -tutkielma tarkastelee sosiaalisen median vaikutuksia taide- ja museokentällä. Tutkimus on rajattu käsittelemään taidekentän keskeisintä sovellusta, Instagramia, ja sovellukseen liitettyjä ristiriitaisiakin ilmiöitä. Sosiaalinen media on ylirajainen tila, siten tutkimuksessa tarkastellaan niin kotimaista kuin kansainvälistä taide- ja museokenttää.
Tieteellinen tutkimus syntyy dialogissa muiden tekstien kanssa. Tutkimuksen aineistot koostuvat nykytaiteen museo Kiasman museonjohtaja Leevi Haapalan ja EMMA – Espoon modernin taiteen museon museonjohtaja Pilvi Kalhaman haastatteluista. Haastattelujen ohella tutkimuksessa hyödynnetään taidehistorian ja sosiologian tutkimuskirjallisuutta sekä taidekentän ammattiyhteisöille ja yleisöille suunnattuja julkaisuja ja selvityksiä, joiden avulla tutkimus liitetään osaksi laajempaa diskurssia. Tutkielman kannalta keskeisimmät teokset ovat Pierre Bourdieun ”Distinction. A social critique of the judgement of taste” ja ”Sosiologian kysymyksiä” sekä Bourdieu & Alain Darbel ”The Love of Art”, Guy Debord ”Spektaakkelin yhteiskunta”, Ruth E. Iskin ”Re-envisioning the Contemporary Art Canon” ja Timothy Van Laar & Leonard Diepeveen ”Artworld Prestige. Arguing Cultural Value”.
Sosiaalinen media ja Instagram ovat muuttaneet museoiden toimintamalleja ja näyttelytuotantoa. Instagramilla on merkittävä rooli museoiden markkinointiviestinnässä: Instagram lisää näkyvyyttä laajentaen museoiden ja taiteen yleisöjä. Sovellus mahdollistaa museoiden ja yleisöjen välisen vuorovaikutuksen sekä rakentaa mielikuvia museoista. Instagramin voidaankin todeta avustavan museoita niiden yhteiskunnallisissa tehtävissä lisäten taiteen tuntemusta ja tasa-arvoistaen taidekenttää. Kasvaneen näkyvyyden myötä julkisuusarvon todetaan vaikuttaneen kansainvälisiin taidemarkkinoihin ja taiteen arvonmuodostukseen, muuttamatta kuitenkaan perinteistä institutionaalista kanonisaation prosessia.
Instagramin ja muiden medioiden ansiosta yhä enenevissä määrin visuaalisempi ympäristömme haastaa taidehistorian oppiaineen tarkastelemaan digitaalisuuden, taiteen ja visuaalisen kulttuurin suhteita sekä pohtimaan miten määrittelemme taidehistorian tutkimuskohteet ja -objektit.
Tieteellinen tutkimus syntyy dialogissa muiden tekstien kanssa. Tutkimuksen aineistot koostuvat nykytaiteen museo Kiasman museonjohtaja Leevi Haapalan ja EMMA – Espoon modernin taiteen museon museonjohtaja Pilvi Kalhaman haastatteluista. Haastattelujen ohella tutkimuksessa hyödynnetään taidehistorian ja sosiologian tutkimuskirjallisuutta sekä taidekentän ammattiyhteisöille ja yleisöille suunnattuja julkaisuja ja selvityksiä, joiden avulla tutkimus liitetään osaksi laajempaa diskurssia. Tutkielman kannalta keskeisimmät teokset ovat Pierre Bourdieun ”Distinction. A social critique of the judgement of taste” ja ”Sosiologian kysymyksiä” sekä Bourdieu & Alain Darbel ”The Love of Art”, Guy Debord ”Spektaakkelin yhteiskunta”, Ruth E. Iskin ”Re-envisioning the Contemporary Art Canon” ja Timothy Van Laar & Leonard Diepeveen ”Artworld Prestige. Arguing Cultural Value”.
Sosiaalinen media ja Instagram ovat muuttaneet museoiden toimintamalleja ja näyttelytuotantoa. Instagramilla on merkittävä rooli museoiden markkinointiviestinnässä: Instagram lisää näkyvyyttä laajentaen museoiden ja taiteen yleisöjä. Sovellus mahdollistaa museoiden ja yleisöjen välisen vuorovaikutuksen sekä rakentaa mielikuvia museoista. Instagramin voidaankin todeta avustavan museoita niiden yhteiskunnallisissa tehtävissä lisäten taiteen tuntemusta ja tasa-arvoistaen taidekenttää. Kasvaneen näkyvyyden myötä julkisuusarvon todetaan vaikuttaneen kansainvälisiin taidemarkkinoihin ja taiteen arvonmuodostukseen, muuttamatta kuitenkaan perinteistä institutionaalista kanonisaation prosessia.
Instagramin ja muiden medioiden ansiosta yhä enenevissä määrin visuaalisempi ympäristömme haastaa taidehistorian oppiaineen tarkastelemaan digitaalisuuden, taiteen ja visuaalisen kulttuurin suhteita sekä pohtimaan miten määrittelemme taidehistorian tutkimuskohteet ja -objektit.