Eläinavusteisuuden vaikutus tunneilmaisuun autismikirjon lapsilla
Viirros, Emmi (2019-12-10)
Eläinavusteisuuden vaikutus tunneilmaisuun autismikirjon lapsilla
Viirros, Emmi
(10.12.2019)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019121848870
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019121848870
Tiivistelmä
Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkasteltiin koiran läsnäolon ja koirasta keskustelemisen
vaikutusta autismikirjon lasten tunneilmaisuun. Tutkimuksessa selvitettiin miten
koululuokassa toimivan kasvatus- ja kuntoutuskoiran läsnäolo ja koirasta
keskusteleminen vaikuttaa autismikirjon lasten tuottamien tunneilmaisujen määriin.
Tarkastelun kohteena olivat sanalliset tunneilmaisut, nonverbaalit tunneilmaisut ja
tunneilmaisujen yhteismäärät. Koiran läsnäolon ja koirasta keskustelemisen oletettiin
lisäävän sekä sanallisten että nonverbaalien tunneilmaisujen määrää.
Tutkimusaineistona toimi kuudesta oppilaasta koostuva erityisluokka. Oppilaista neljällä
oli diagnosoitu autismikirjon häiriö ja kahdella havaittua autismikirjoon liittyviä piirteitä,
kaikki oppilaat olivat puhe- ja toimintakyvyltään hyvätasoisia. Kaikki oppilaat olivat
poikia. Tutkimusaineisto koostui kahdeksasta videoidusta oppitunnista, joista neljällä
koira oli läsnä, kolmella koira ei ollut paikalla ja yhdellä koirasta käytiin keskustelua.
Aineiston analysoinnissa käytettiin mikroetnografista menetelmää. Videoaineistosta
poimittiin kaikki oppilaiden tuottamat sanalliset ja nonverbaalit tunneilmaisut.
Sanallisiksi tunneilmaisuiksi mukaan laskettiin kaikki sellaiset ilmaisut, jotka sisälsivät
joko suoran tai epäsuoran sanallisen kuvauksen puhujan tunnetilasta. Nonverbaaleiksi
tunneilmaisuiksi laskettiin seuraavat kategoriat: ilmeet, eleet, äänensävyt, äänet, liikkeet
ja läheisyys.
Tämän tutkimuksen tuloksilla ei voitu osoittaa yhteyttä koiran läsnäolon tai koirasta
keskustelemisen ja autismikirjon lasten tunneilmaisujen lisääntymisen välillä. Oppilaiden
tuottamien tunneilmaisujen määrissä oli kuitenkin havaittavissa tilannekohtaista ja
systemaattista vaihtelua läpi koko tutkimuksen. Tunneilmaisujen määrät olivat
suuremmat sekä koiran ollessa läsnä, että koirasta keskusteltaessakin, verrattuna
tilanteisiin, joissa koira ei ollut paikalla. Ilmiö oli havaittavissa niin tunneilmaisujen
kokonaismäärien, kuin sanallisten ja nonverbaalienkin tunneilmaisujen kohdalla.
Sanallisten tunneilmaisujen osalta tunneilmaisujen määrät olivat korkeimmat koirasta
keskusteltaessa. Huolimatta havaitusta vaihtelusta tunneilmaisujen määrissä,
tutkimuksen tulokset eivät olleet tilastollisesti merkitseviä.
Sekä autismikirjon lasten tunneilmaisua, että eläinavusteisuuden vaikutusta siihen on
tutkittu vasta hyvin vähän. Tämä tutkimus oli pilotointitutkimus. Vaikka tässä
tutkimuksessa koiran läsnäolon tai koirasta keskustelemisen ei havaittu vaikuttavan
autismikirjon lasten tunneilmaisun määrään, ilmeni tutkimuksessa kuitenkin sellaisia
seikkoja, joiden perusteella eläinavusteisuudella saattaa olla positiivisia vaikutuksia
tunneilmaisuun autismikirjon lapsilla. Jatkotutkimuksen tarve onkin selkeä, jotta
eläinavusteisuuden vaikuttavuudesta ja siihen liittyvistä tekijöistä saataisiin yhä
laajempaa ja tarkempaa tutkimustietoa.
vaikutusta autismikirjon lasten tunneilmaisuun. Tutkimuksessa selvitettiin miten
koululuokassa toimivan kasvatus- ja kuntoutuskoiran läsnäolo ja koirasta
keskusteleminen vaikuttaa autismikirjon lasten tuottamien tunneilmaisujen määriin.
Tarkastelun kohteena olivat sanalliset tunneilmaisut, nonverbaalit tunneilmaisut ja
tunneilmaisujen yhteismäärät. Koiran läsnäolon ja koirasta keskustelemisen oletettiin
lisäävän sekä sanallisten että nonverbaalien tunneilmaisujen määrää.
Tutkimusaineistona toimi kuudesta oppilaasta koostuva erityisluokka. Oppilaista neljällä
oli diagnosoitu autismikirjon häiriö ja kahdella havaittua autismikirjoon liittyviä piirteitä,
kaikki oppilaat olivat puhe- ja toimintakyvyltään hyvätasoisia. Kaikki oppilaat olivat
poikia. Tutkimusaineisto koostui kahdeksasta videoidusta oppitunnista, joista neljällä
koira oli läsnä, kolmella koira ei ollut paikalla ja yhdellä koirasta käytiin keskustelua.
Aineiston analysoinnissa käytettiin mikroetnografista menetelmää. Videoaineistosta
poimittiin kaikki oppilaiden tuottamat sanalliset ja nonverbaalit tunneilmaisut.
Sanallisiksi tunneilmaisuiksi mukaan laskettiin kaikki sellaiset ilmaisut, jotka sisälsivät
joko suoran tai epäsuoran sanallisen kuvauksen puhujan tunnetilasta. Nonverbaaleiksi
tunneilmaisuiksi laskettiin seuraavat kategoriat: ilmeet, eleet, äänensävyt, äänet, liikkeet
ja läheisyys.
Tämän tutkimuksen tuloksilla ei voitu osoittaa yhteyttä koiran läsnäolon tai koirasta
keskustelemisen ja autismikirjon lasten tunneilmaisujen lisääntymisen välillä. Oppilaiden
tuottamien tunneilmaisujen määrissä oli kuitenkin havaittavissa tilannekohtaista ja
systemaattista vaihtelua läpi koko tutkimuksen. Tunneilmaisujen määrät olivat
suuremmat sekä koiran ollessa läsnä, että koirasta keskusteltaessakin, verrattuna
tilanteisiin, joissa koira ei ollut paikalla. Ilmiö oli havaittavissa niin tunneilmaisujen
kokonaismäärien, kuin sanallisten ja nonverbaalienkin tunneilmaisujen kohdalla.
Sanallisten tunneilmaisujen osalta tunneilmaisujen määrät olivat korkeimmat koirasta
keskusteltaessa. Huolimatta havaitusta vaihtelusta tunneilmaisujen määrissä,
tutkimuksen tulokset eivät olleet tilastollisesti merkitseviä.
Sekä autismikirjon lasten tunneilmaisua, että eläinavusteisuuden vaikutusta siihen on
tutkittu vasta hyvin vähän. Tämä tutkimus oli pilotointitutkimus. Vaikka tässä
tutkimuksessa koiran läsnäolon tai koirasta keskustelemisen ei havaittu vaikuttavan
autismikirjon lasten tunneilmaisun määrään, ilmeni tutkimuksessa kuitenkin sellaisia
seikkoja, joiden perusteella eläinavusteisuudella saattaa olla positiivisia vaikutuksia
tunneilmaisuun autismikirjon lapsilla. Jatkotutkimuksen tarve onkin selkeä, jotta
eläinavusteisuuden vaikuttavuudesta ja siihen liittyvistä tekijöistä saataisiin yhä
laajempaa ja tarkempaa tutkimustietoa.