Pohjoismaisen vastarintaliikkeen viholliskuvat sisällönanalyysin keinoin

Abstract

Pro gradu –tutkielmani käsittelee äärioikeistolaisen Pohjoismaisen vastarintaliikkeen Suomen osaston viholliskuvaa. Järjestön julkaiseman aineiston perusteella tutkielma selvittää keinä ja millaisena Pohjoismainen vastarintaliike näkee vihollisensa. Tutkielman taustalla on vaikuttanut henkilökohtainen kiinnostus lähestymistapaan, jonka mukaan mitä paremmin tunnemme äärijärjestöjen ajattelua, sitä paremmin ymmärrämme niiden syntyä, kehitystä ja toimintatapoja.

Keskeiset käsitteet tutkielman kannalta ovat toinen, vihollinen ja viholliskuva. Käsitteitä tarkastellaan tutkimusaineiston avulla, joka koostuu Pohjoismaisen vastarintaliikkeen julkaisemista Kansallinen Vastarinta -lehdistä, Poliittisesta manifestista, järjestön vuosikertomuksista ja muista keskeisistä julkaisuista. Analyysimenetelmänä tutkielmassa on käytetty aineistolähtöistä sisällönanalyysia, jossa aineisto järjestetään ja tiivistetään niin, että tutkimuksen kannalta olennaista tietoa ei häviä. Aineistolähtöinen sisällönanalyysi yhdistää käsitteitä ja pyrkii näin saamaan vastauksen tutkimusongelmaan. Pohjoismaisen vastarintaliikkeen viholliskuvan inhimillisyyden arviointiin käytettiin apuna Vilho Harlen viholliskuvaluokkia. Viholliskuvien luokittelun tukena toimivat Kurt ja Kati Spillmanin luokittelemat viholliskuvatyypit, jotka kuvaavat oman ryhmän ja vihollisen välistä suhdetta.

Tutkielmani osoittaa, että Pohjoismainen vastarintaliike näkee vihollisenaan arvoliberalismin, demokratian, eliitin, kapitalismin, median, monikulttuurisuuden, sionismin, viranomaiset ja äärivasemmiston. Vihollinen on muun muassa valehteleva, korruptoitunut, suomalaisvastainen, epäluotettava ja valkoista rotua sortava. Tutkielmani perusteella voidaan todeta, että Pohjoismaisen vastarintaliikkeen viholliskuva pitää ihmisryhmiä eriarvoisina heidän rotunsa ja taustansa perusteella. Voidaan myös todeta, että järjestö pitää vihollisenaan sen omista arvoista ja identiteetistä poikkeavia yksilöitä ja ryhmiä. Viholliskuvat syntyvät sekä Suomen rajojen sisäpuolella että ulkomailla, ja järjestön ulkopuoliset tahot edesauttavat vihollisten toimintaa. Tutkielman perusteella voidaan tehdä se johtopäätös, että Pohjoismaisen vastarintaliikkeen viholliskuvilla voidaan nähdä yhtenäisyyttä fasististen ja äärioikeistolaisten viholliskuvien kanssa.