Sisäisen integraation keinot toimitusketjujen vastuullisuuden edistämisessä
Ruohola, Laura (2019-12-16)
Sisäisen integraation keinot toimitusketjujen vastuullisuuden edistämisessä
Ruohola, Laura
(16.12.2019)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019121949059
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019121949059
Tiivistelmä
Vaikka tarve vastuulliselle liiketoiminnalle on tunnistettu, vastuullisuustavoitteet ja -strategiat eivät useinkaan toteudu operatiivisella tasolla, minkä takia vastuullisuustutkimus on yhä tärkeää etenkin käytännön implementoinnin näkökulmasta. Tutkielma täydentää vähäistä kirjallisuutta sisäisen integraation ja vastuullisen liiketoiminnan yhteydestä toimitusketjukontekstissa. Tutkielman tarkoituksena on tunnistaa sopivia integraation keinoja, jotka voivat edistää vastuullisuutta vastaamalla kolmeen alatutkimuskysymykseen: Minkälainen viitekehys nykyisen kirjallisuuden pohjalta rakentuu, toimiiko se käytännössä ja tuoko empiirinen aineisto siihen jotain uutta? Mitkä sisäisen integraation keinot sopivat vastuullisuuden edistämiseen? Millainen organisaatioympäristö on myönteinen sisäisen integraation ja vastuullisuuden korkealle tasolle?
Teoreettinen viitekehys esittelee integraatio- ja vastuullisuuskirjallisuudesta tunnistettuja organisaation sisäisiä keinoja ja organisaatioympäristöön liittyviä tekijöitä, jotka vaikuttavat sisäisen integraation ja vastuullisuuden tasoon. Keinot voidaan jakaa sisäisen integraation määritelmän pohjalta tiedonvaihto-, yhteistyö- ja koordinointimekanismeihin, jotka ovat läheisesti kytköksissä toisiinsa. Tärkeimmiksi keinojen toteuttamiseen vaikuttaviksi organisaatioympäristön piirteiksi tunnistetaan organisaatiorakenne ja -kulttuuri. Viitekehyksen muodostama malli toimii analyysikehikkona integraatiomekanismien vaikutuksesta toimitusketjujen vastuullisuuteen. Tutkimusmenetelmänä käytetään kvalitatiivista tapaustutkimusta. Aineisto on kerätty puolistrukturoidusti haastattelemalla vastuullisuudessa menestyneen kohdeyrityksen henkilöstöä.
Tulokset ovat samansuuntaisia aiemman kirjallisuuden kanssa ja niiden pohjalta voidaan vahvistaa, että sisäinen integraatio on oleellinen tekijä kohdeorganisaation vastuullisuudessa. Lähes kaikkia kirjallisuudessa tunnistettuja integraation keinoja käytetään, mutta yksikään ei ole selkeästi parempi kuin toinen, vaan kokonaiskuvan hahmottaminen ja tarkoituksenmukaisuus nousevat haastatteluissa esille, mikä vahvistaa myös aikaisempia tutkimustuloksia. Aineistosta tunnistetaan kaksi sisäisen integraation kirjallisuudelle uutta koordinoinnin keinoa, henkilöstön valinta ja konseptointi, jotka täydentävät muodostettua viitekehystä. Kohdeorganisaatiossa arvopohjainen vastuullisuustyö on merkittävässä roolissa tiukan tavoiteasetannan tai jäykkien toimintaohjeiden sijaan. Avoin, joustava ja ketterä organisaatiorakenne edesauttavat vastuullisuustyötä. Lisäksi luottamukseen ja yhteistyöhön perustuvan organisaatiokulttuurin ja yksilön merkitys vastuullisuudelle nousevat selvästi esille aineistosta.
Teoreettinen viitekehys esittelee integraatio- ja vastuullisuuskirjallisuudesta tunnistettuja organisaation sisäisiä keinoja ja organisaatioympäristöön liittyviä tekijöitä, jotka vaikuttavat sisäisen integraation ja vastuullisuuden tasoon. Keinot voidaan jakaa sisäisen integraation määritelmän pohjalta tiedonvaihto-, yhteistyö- ja koordinointimekanismeihin, jotka ovat läheisesti kytköksissä toisiinsa. Tärkeimmiksi keinojen toteuttamiseen vaikuttaviksi organisaatioympäristön piirteiksi tunnistetaan organisaatiorakenne ja -kulttuuri. Viitekehyksen muodostama malli toimii analyysikehikkona integraatiomekanismien vaikutuksesta toimitusketjujen vastuullisuuteen. Tutkimusmenetelmänä käytetään kvalitatiivista tapaustutkimusta. Aineisto on kerätty puolistrukturoidusti haastattelemalla vastuullisuudessa menestyneen kohdeyrityksen henkilöstöä.
Tulokset ovat samansuuntaisia aiemman kirjallisuuden kanssa ja niiden pohjalta voidaan vahvistaa, että sisäinen integraatio on oleellinen tekijä kohdeorganisaation vastuullisuudessa. Lähes kaikkia kirjallisuudessa tunnistettuja integraation keinoja käytetään, mutta yksikään ei ole selkeästi parempi kuin toinen, vaan kokonaiskuvan hahmottaminen ja tarkoituksenmukaisuus nousevat haastatteluissa esille, mikä vahvistaa myös aikaisempia tutkimustuloksia. Aineistosta tunnistetaan kaksi sisäisen integraation kirjallisuudelle uutta koordinoinnin keinoa, henkilöstön valinta ja konseptointi, jotka täydentävät muodostettua viitekehystä. Kohdeorganisaatiossa arvopohjainen vastuullisuustyö on merkittävässä roolissa tiukan tavoiteasetannan tai jäykkien toimintaohjeiden sijaan. Avoin, joustava ja ketterä organisaatiorakenne edesauttavat vastuullisuustyötä. Lisäksi luottamukseen ja yhteistyöhön perustuvan organisaatiokulttuurin ja yksilön merkitys vastuullisuudelle nousevat selvästi esille aineistosta.